Taitovajeet ja osaaminen – mistä liikkeelle? – Myyntikoulu-podcast, jakso 17

Pasi Rautio
Jos sinulta esihenkilönä kysytään juuri nyt, mitkä ovat tiimisi myyntiosaamisen heikot ja vahvat kohdat, niin osaatko vastata? Osaatko kertoa mutulla, että prospektointi, tarpeiden selvittäminen ja kaupan päättäminen on ne yleisimmät kehitettävät kohteet? Vai tiedätkö ihan oikeasti yksilötasolla miksi Penalla, Maaretilla tai Karilla näissä eri kohdissa mättää, tai jossakin kenties aivan muussa? Vai mennäänkö teillä kuitenkin sillä perinteisellä kaavalla: ammattilaisiahan me ollaan palkattu, kyllähän niiden täytyy itse osata?

Näitä me lähdemme tässä jaksossa pohtimaan. Osaamisvajetta, osaamista, sen tunnistamista ja miten lähteä liikkeelle näiden kehittämisessä.

Olet lämpimästi tervetullut Myyntikoulun podcastiin! Myyntikoulu-podcast on kaikille myyjille, myyjiksi aikoville, myyntiä tekeville, myyntiä johtaville tai muuten vaan myynnistä kiinnostuneille. Ja minä olen Myyntikoulun rehtori ja Myyntikuiskaaja Pasi Rautio ja johdatan sinutkin tämän session läpi kohti päivän aiheita ja edellisiäkin. Tervetuloa mukaan!

Tämän kauden viimeinen jakso. Nyt olemme kuusitoista jaksoa ennen tätä, tämä on siis 17. jakso ensimmäistä kautta. Jatkamme kyllä lokakuussa vähän uudenlaisella formaatilla ja uusilla teemoilla näitä menemään eteenpäin. Nämä jaksothan ovat käsitelleet myyjän kompetensseja, myyjän taitoja – 18 erilaista kompetenssia näissä 17 jaksossa olemme käsitelleet.

Ja päätetään (aloitetaan?) Tämäkin jakso perinteiseen tapaan, sillä käydään viime jaksosta tulleita palautteita. Ja kiitos jälleen kerran kaikille palautteita lähettäneille! Niitä otamme vastaan jatkossakin mielellään.

Kari heitti viestillä ja se alkaa näin:. 

"Tässä matkan varrella on kyllä kohdannut kaikenlaisia tunneilmapiirejä tiimin jäsenenä, kun omassakin porukassa se kiitoksen saaminen tuntuu olevan kiven alla. Saati että joku uskaltaisi miesporukassa näyttää, että siinä täydellisessä kilvessä on myös joskus ruostetta. Piehtaroidaan tunteettomuuden kylmäaltaassa ihan urakalla. Varsinkin ihmistyypit, jotka imevät muut mukaansa siihen negatiivisuuden synkkään kuusimetsään."

Kiitos Kari! Ja viime jaksossa siis puhuimme tunteesta ja tunteellisesta riippumattomuudessa myyntityössä. Siitä, miten myyjä kykenee seisomaan tavallaan sen tunteiden ulkopuolella. Kykenee kokemaan empatiaa eli ymmärtää toisen asiakkaan tilanteen ja käyttäytymään, reagoimaan ja toimimaan sen tavalla. Ei menemään aina niihin tunteisiin mukaan. Ja tästä Karilla oli tällainen palaute tullut mieleen.

Kyllä meillä valitettavasti se tunteet ja tunteellinen riippumattomuus myyntityössä aika usein näkyy organisaatioissa melko jäykkänä ilmapiirinä ja ajatellaan, että kiitosta ei jaeta eikä myöskään jaeta niitä omia tuntoja syviä siellä tiimin sisällä.

Aina myynti ei ole helppoa ja siksi olisi kyllä aika hyvä, että me pystyttäisiin myöskin jakamaan niitä tunteita siinä tekemisessä ihan siellä keskenämme. Silloin se myöskin helpottaisi sitä myynnin tekemistä ja tunteellista riippumattomuutta myös paljon siellä, kun niitä pystyisi jossakin käsittelemään, mutta meillä se tuntuu olevan vielä kohtuullisen vaikeata. Kiitos palautteesta tai kommentista Kari.

Toinen nimetön nimimerkki laittaa:. 

"Päätin pitkään asiakkaan puolesta, mikä on hänelle kallista. Tinkasin jopa itse hinnasta, kun asiakas ei sanonut viiteen sekuntiin mitään. Yksi asiakas sanoi minulle, että teidän tuotteet on kunnossa. Älä itse pilaa katettasi antamalla alennusta menetät vielä työsi. Se herätti. Asiakas ostaa vieläkin minulta liki täydellä hinnalla.

Ja tässä Nimetön vielä jatkoi tuossa viestissään, että hän tarkoittaa siis tällä sitä, että hän eli siinä tunteessa kun asiakas sanoi, että nyt menee huonosti ja ei ole oikein rahaa, niin hän antoi ihan itse niitä alennuksia. Näin ne tunteet voi viedä meitä mukaan kohti epäolennaisuuksia.

Sinä voit laittaa meille myös viestiä ja palautteita vaikka sähköpostilla osoitteeseen kanslia@myyntikoulu.fi. Sitä kautta meille laita vaikka toiveita, sisältötoiveita tai vierastoiveita tai kommentteja meidän aikaisemmista jaksoista, niitä otetaan mielellään vastaan.

Mutta sitten päivän teemaan. Miten myyntijohtajana, myyntiä johtavana ihmisenä sä selvität sen teidän tiimin taitotason, niiden ihmisten taitotason ja kehittämisen kohteet ja ne todelliset kehittämisen kohteet. Sillä ihan jokaisessa tiimissä ja tiimin sisällä olevissa ihmisissä on sitä kehittämisen tarvetta.

Minä en ole täydellistä myyjää tavannut vielä tämän koko 32-vuotisen myyntiurani aikana ja minulla on ollut kollegoita pitkä rivi. Minä olen viidentoista vuoden aikana, kun olen tässä valmennettu myyjiä erilaisissa organisaatioissa, en ole vielä yhtäkään täydellistä myyjää tavannut.

Me jopa tutkittiin yli kymmenen vuotta sitten Tampereella tamperelaisten autoliikkeiden, poimittiin viisi autoliikettä ja haastateltiin niitä myyjiä, ja minä halusin haastatteluun parhaat myyjät. Ja ne parhaat myyjät otettiin minulle haastatteluun ihan lukujen ja pitkäaikaisen menestyksen perusteella, ja minä halusin haastatella heitä sen takia minä halusin tietää, että miksi ne on parhaita myyjiä. Onko niillä jokin taitotaso, jossa ne ylittää kaikki muut.

Ja niissä haastatteluissa mulle selvisi, että lopulta ne ei välttämättä taitotasoltaan ollut ylivoimaisia kehenkään muuhun. Ne ei siis loistanut joka alueella tai edes välttämättä ollut jollakin alueella paras, mutta niillä oli muutamia osa alueita, jossa ne teki enemmän kuin muut ja ne ylitti ne muiden taitotasot. 

Mutta sitten se, että miten sä esihenkilönä voit tietää, että mitä kehittää? Sehän on se iso kysymys. Ja vastaus tuntuu aika yksinkertaiselta, eikö niin? Ja yksinkertaisin tapa selvittää, että mitä meidän pitää kehittää, niin on kysyä tietysti siltä tiimin jäseniltä ihan itseltään, niiltä myyntiä tekeviltä ihmisiltä kysyä, että: "Hei, mitä sun pitäisi kehittää siinä sun myyntitoiminnassa?"

Nyt oo rehellinen. Jos sulta kysyttäisiin tämä sama kysymys ja jos sä oot kysynyt sitä tässä matkan varrella, osaako ihminen vastata? Osaatko sä vastata selkeästi mitkä on sun heikkoudet ja vahvuudet noin niinkuin isossa kuvassa? Osaatko sä vastata mitkä on sun heikkoudet ja vahvuudet myynnissä, mennen syvällisesti eri myyntiprosessin vaiheisiin tai siihen tarvittaviin taitoihin? Ja osaatko sä eritellä sieltä ne sun kehityskohteet? Ja tiedätkö sä esihenkilönä, että missä myyntiprosessin vaiheessa ne ongelmat yleisesti luuraa tai missä ne on todellisuudessa?

Tässä oli aika monta kysymystä, eikö niin? Mutta onko sulla niihin vastaus? Saatko sä niihin vastauksia? Koska valtaosa ihmisistä ei oikeasti osaa kertoa tarkasti, että mitä heidän pitäisi omassa toiminnassaan kehittää. Valtaosa ei osaa kertoa.

Ja yleensä kun sä kysyt niitä, niin helpot vastaukset on se, että ne on varmaan prospektointi ja tarpeiden kartoitusta ja kaupan päättäminen on ne vaikeimmat kohdat. Nää on ne kolme mitä mä kuulen koulutuksissa tai kun multa tilataan koulutuksista, että täällä se ongelma on.

Mutta sitten se kummallinen todellisuus on, että jos ne myyjät osaa kertoa tai ne kertoo nuo kolme osa aluetta niin harvoin ne oikeasti ne ongelmat edes on siellä. Siis jos sanotaan vaikka, että vika on kaupan päättämisessä, että minä en osaa kaupan päättämistä, siinä mun pitäs olla, että kaikessa muussa mä oon hyvä, niin aika usein mä törmään siihen, että tarpeiden kartoitus on kokonaan tekemättä tai tehty todella huonosti. Yrityksen tuotteista tai palveluista kertominen on todella huonolaatuista.

Siis ongelma siinä, että me ei päästä päättämään kauppoja syntyy tarpeiden kartoituksessa, jopa siinä, että me ei olla herätetty luottamusta riittävästi, että oltaisiin päästy edes oikeisiin tarpeisiin, arvoihin, kipuihin, haaveisiin ja toiveisiin kiinni.

Saati sitten, että se esitystaktiikka, esitystekniikka ja asiat joita esitetään on niin käsittämätöntä astrofysiikkaa, että asiakas ei ymmärrä mitä se on ostamassa. Tän takia me ei päästä sinne kaupan päättämisen vaiheisiin. Mutta myyjä kuvittelee, että ongelma on kaupan päättämisen taidoissa.

Samaan mä törmään kun mua pyydetään ja keikoille kouluttamaan, valmentamaan ja mä kysyn aina myyntiä johtavilta, että: "No, mitkä teillä on ne ongelmakohdat? Missä sä näet, että teillä ne isoimmat haasteet on? Ja ne on aina prospektointi, tarpeiden kartoitus ja kaupan päättäminen. Mutta sitten mä huomaan jo valmennuksessa ihan luokkahuonekoulutuksessa näkee aika nopeasti, että se todellisuus, ne todelliset tarpeet ja se kuviteltu tarve on täysin eri.

Ja harva meistä oikeasti siis osaa kuvailla ne omat kehitysalueet. Saati sitten, että näkisi ne eri prosessin vaiheet. Ja yleensä se vika on siis myyntiprosessissa tai sen puuttumisessa. Ja jos myyntiprosessi kokonaan puuttuu, niin harva ihminen kykenee viemään itseään myöskään sinne prosessiin, että missä vaiheessa mulla se toiminta sakkaa.

No, miten lähteä liikkeelle? Siis jos sun pitää nyt tilata myyntikoulutusta tai tai sun pitää auttaa sitä yhtä myyjää kehittymään paremmaksi myyjäksi, jotta se saa aikaan parempia tuloksia, jotta sä voit valmentaa sitä, niin sun pitää tietysti tietää ylipäätäänkin, että mitkä ne ongelmat on.

Siihen ensimmäinen tietysti, että miten me selvitetään niitä tarpeita, niin on näinkin astrofysikaalisen vaikea kuin se, että meillä olisi säännöllisiä keskusteluita. Luonnollisesti se, että teillä pitäisi olla sellainen keskustelun ilmapiiri, jossa jokainen ihminen uskaltaa tuoda omat ne kipukohdat, omat ongelmakohdat, omat taitovajeensa esiin kaikkien muidenkin edessä. Mutta harva meistä uskaltaa.

Harvassa yrityksessä valitettavasti on sellaista ilmapiiriä, että ihmiset uskaltaisi nostaa kättä ylös, että hei, mulla on ongelma. Mutta niissä joissa on se kulttuuri, on yleensä hyvin menestyneitä. Niissä päästään eteenpäin. Esihenkilö on kiinnostunut niistä ihmisistä ja osaa coachata, sparrata, valmentaa, kouluttaa ja ulkopuolisten avulla myös kouluttaa, valmentaa myyjiä eteenpäin.

Ja jos tällaista kulttuuria on, niin ne keskustelut, vaikka ne olisi yksilökeskusteluita ja niitä pitää olla säännöllisesti, jossa käydään niitä kehityskohteita, tavoitteita, saavutuksia, haasteita, ongelmia, niitä käydään läpi ja niille yritetään löytää ratkaisuja ja viedään käytäntöön. Ja niin, että hän saa siihen tukea. Mutta jos teillä ei ole sellaista kulttuuria, että ihminen osaa ja uskaltaa ja saa myöntää omat virheensä, niin tällaisissa henkilökohtaisissakaan keskusteluissa ei ne ihmiset avaudu. Ei ne kerro.

Eli se kulttuuri pitää olla siellä, että uskalletaan puhua ja sanoa ääneen missä ongelmat on. Koska usein useimpien meidän ammatti-identiteetti on hauras. Ihminen lähtee siitä, että kun se on palkattu johonkin töihin, hänellä on ajatus, että hän on ammattilainen ja sinä olet palkannut ammattilaisen. Ja varsinkin jos teillä on se sellainen asenneilmapiiri, että no onhan me palkattu ammattilaisia, kyllähän niiden pitää tietää, ne käyttäytyy sen mukaan. Ja ihminen toimii aina niin, että se turvaa oman selustansa. Ja jos sillä on vähänkään sellainen olo, että tiimin sisällä joku käyttää hyväkseen hänen kehityskohteitaan, hänen taitovajeitaan käyttää hyväkseen edetäkseen uralla tai esimieheltä ei saa tukea siihen, niin se ei todellakaan tule niitä kertomaan.

Eli kulttuuri täytyy olla ja jos sinä esimiehenä järjestät niitä säännöllisiä kahdenkeskeisiä keskusteluita, joissa on lupa kertoa ne omat haasteet ja sä kykenet auttamaan niitä, se alkaa pikku hiljaa muuttumaan.

Näissä säännöllisissä keskusteluissakin se on vähän sellainen vaara siitä, että se on sama kuin teinille esitetty kysymys, että: "Mitä sä haluaisit tänään ruuaksi?", niin se vastaus on: "Ihan sama, kaikki käy." Ja työpaikoilla aika usein se on, että: "No, en mä oikein tiedä, en mä osaa sanoa." Tai sitten se on just se kaupan päättäminen. Se on helppo sanoa. "No, okei, yritä tehdä niin tai näin."

No, sitten on työkaluja tietysti, on tämmöisiä 360-arviointeja, joissa tämmöisellä työkalulla kerätään sitä palautetta asiakkailta, kollegoilta, alaisilta, esimiehiltä ja esimiehenäkin, että jokainen voi saada palautetta eri puolilta. Ja tietysti se, että se on jonkun näköinen, siis se on anonyymi, toki tiedetään kun on kyse kollegoista, että jos on vähän kollegoita ja asiakkaita, mutta me tiedetään, että jostakin se on pyydetty.

Mutta se, että tässäkin piilee, 360-analyysissä mielestäni piilee pieni vaara. Siellä on aina olemassa tulkinnallisuuksia ja niin kuin nyt kaikessa on ja sitten se, että jos asiakkaalta kysytään, niin osaako asiakas arvioida niitä myyjän taitoja, että mitä sä osaat, mitä sä pystyt. Kykeneekö se arvioimaan siis osaamisvajetta.

Sitten joskus tietysti se, että näissäkin voi olla tällaisia omaan pussiin pelaamista, että annetaan tuosta negatiivinen arvio tai jotakin muuta. Näitäkin on nähty, mutta ne on hyviä työkaluja ja niillä saadaan isompaa näkökulmaa siitä, että mitä se todellisuus on.

Sitten on erilaiset itsearviot ja tietysti näitä tämmösiä myyntiosaamisen arviointiinkin erilaisia taitotestejä on. Niistä tulee erillinen jakso jossain vaiheessa lupaan teille nostaa muutamia ja löytää teille välineitä siihen. Mutta erilaiset itsearviot ja tarkastelut, esimerkiksi Myyntikompetenssianalyysi on yksi sellainen työkalu, jota esimerkiksi ottamalla minuun yhteyttä niin Myyntikompetenssianalyysi teidänkin tiimillenne saadaan. Mutta mitä taitoja teillä tarvitaan? Se on se yksi asia, mitä tarvitaan ja ottaa siihen rinnalle vaikka se myyntiprosessikaavio ja katsoa, että no missä vaiheessa tuolla on.

No, sitten on tietysti tämmöinen myyntiprosessin tarkistelu, josta rakastan puhua siitä, että pitää olla se prosessi, jotta me voidaan mitata sitä mitä ihmiset tekee ja tekeekö ne oikeita asioita. Yksi hyvä tapa on se, että olet myyntikäynnillä mukana, mutta tässä on myöskin nyt piilee vaara.

Jos teillä tehdään myyntitapaamisia ja sä meet esimiehenä mukaan katsomaan sitä myyntitapahtumaa, niin silloin pitää luoda selvät sävelet, Selvät sävelet siitä, että sinä et esihenkilönä puutu lainkaan siihen myyntitapahtumaan. Sä teet sen selväksi asiakkaille. Sun tehtävä on olla tarkkailijan roolissa.

Ja tarkkailijan roolissa täytyy aina muistaa, että ihmisen normaali käytös muuttuu aina, kun jokin vieras tulee mukaan, vaikka se olisi tuttu vieras omasta talosta, omasta yhtiöstä ja varsinkin jos sinne tulee esihenkilö mukaan. Käytös muuttuu aina. Mutta se, että jos pääsee mahdollisesti tarkastelemaan tällaisiin tapaamisiin esihenkilönä omia omia tiimiläisiään, että miten ne kohtaa asiakkaan, mitä siellä tapahtuu, mitä siinä myyntitapaamisella tapahtuu, se on tehokas väline valmentamiseen. Mutta se vaatii luottamuksen ja se vaatii selkeät sävelet.

Sitten on tietysti se, että myyntikäynnillä sitä tarkastelua, niin voidaan tietysti tänä päivänä erilaiset Teams-tapaamiset tai zoomit tai mitä tahansa, tallenteet niistä. Niistä toki täytyy kertoa asiakkaille, että: "Hei, sopiiko, että mä teen tästä tallenteen? Tämä meillä menee meillä sisäiseen käyttöön meidän myynnin kehittämiseen." Jos asiakas ei anna lupaa, niin sä et sitä tallennetta saa tehdä. Mutta jos asiakas antaa luvan ja aika usein ne antaa, niin tee tallenne ja sitten niitä katsotaan esimerkiksi porukalla. On hyvä tapa analysoida sitä, että missä me tarvitaan esimerkiksi apua nyt tässä myyntitekniikoissa tai -taktiikoissa.

Mutta ylipäätäänkin päästä tarkastelemaan mitenkä myyjät toimii eri tilanteissa. Kun ne joutuu esiintymään, kun ne tekee tarjouksia, kun ne käy neuvotteluja ja tarvekartoitusta. Sun pitäisi päästä kiinni siihen koko prosessiin.

No, sitten on tietysti se, että miten me löydettäisiin niitä kohtia, että mistä me päästäisiin kiinni keskustelemaan, että missä se osaamisvaje on, on tietysti se, että meillä on ne henkilökohtaiset KPI:t eli nämä Key Performance Indicators, tämmöiset suorituskykymittarit suomeksi. Mitä se esimerkiksi nyt vaikka se myynti ja keskimääräiset tilausarvot, myyntisyklin kestot, uusien asiakkaiden tullut asiakaspalautteet mitä sieltä voisi mitata.

Mutta se, että jos seuraa vain ja pelkästään euroja, niin tuskin pääset kiinni, että missä se todellinen taitotasonpuute on. Mutta jos seuraa esimerkiksi vaikka palautteita tai jotakin muuta, kommentteja sosiaalisessa mediassa tai sisältöjen jakoja tai jotakin muuta suosituksia, paljonko hänestä annetaan esimerkiksi, niin siellä pääsee kiinni, että okei, tämä on taitava täällä, tämä ei pääse näissä eteenpäin. Mutta siellä on siis kirjo on iso. CRM-järjestelmä tietysti myöskin yhtenä osana tätä, mutta pelkästään numeraalisiin arvioihin tai CRM:n seurantaan, niin sä et paljonkaan sieltä löydä.

Sitten tietysti se, että coachingilla vähän sitä, että coaching-tekniikkahan on siis tapa, jolla valmennetaan ihmistä kohti tiettyä tavoitetta. Jossa pääsääntöisesti coachattava eli tässä tapauksessa myyjä kysymysten avulla johdattaa itse itsensä sinne polun luo. Eli ei valmiita vastauksia, ei niinkään ohjeita tai neuvoja, vaan kysymystekniikalla oivallutetaan ihmistä oivaltamaan itse, näkemään erilaiset puolet siitä asiasta ja löytämään niitä ratkaisun polkuja. Ja nämä tämmöiset coaching keskustelut on hyvä. Ja se vaatii tietysti esihenkilöltä, sinulta paljon, että sinä osaat kysyä ja osaat kuunnella ilman että sä lähdet opastamaan, ohjaamaan, antamaan neuvoja.

Tuossa on nyt välineitä vähän miten sä pystyt sen tekemään ja tietysti se avoin viestintä ja avoin kommunikaatio, se puhe ja keskustelu, se luottamuksen ilmapiiri, että sä uskallat avautua mun edessä tässä ja mä autan sua niiden karikoiden yli. Eikä ne aina tarvitse olla edes karikoita, vaan ne on osaamista, joista selkeästi on tunnistettu, että tätä mä en osaa.

Mä en esimerkiksi osaa tehdä hyviä presentaatioita vaikka Teamsissa tai mua pelottaa ihmisten ison joukon edessä esiintyminen. Silloin kaivataan esiintymiskoulutusta. Tai mä en oikein tunne omakseni näitä Powerpointteja, mitä me tehdään. No, silloin opetellaan Powerpointtien tekemistä. Tai selkeästi huomataan, että tehdään vääränlaisia tarjouksia, ei vastata asiakkaan tarpeisiin. Nämä muodostuu monesta eri palasta, mutta se lähtee kaikki siitä keskustelun ilmapiiristä, jota meillä on.

Ja sitten myöskin se, että sitä positiivista palautetta annetaan. Annetaan myös korjausehdotuksia, annetaan positiivista palautetta ja korjausehdotuksia ja annetaan mahdollisuus siihen, että kehittyy eikä siellä ole heti sellainen rankaisumentaliteetti.

Ja sitä monipuolista kehittymistä ja kehittämistä ja palkitaan myös ihmisiä siitä, että he omaehtoisesti kehittää itseään, on kiinnostunut siitä itsensä kehittämisestä ja varsinkin silloin kun se kehittäminen osuu sinne myyntitaitoihin ja niihin ydinalueisiin, joilla hän voi kehittyä paremmaksi myyjäksi.

Myyntikompetenssianalyysi on siis tällainen itsearviotyökalu kahdeksaantoista myyjän tärkeimpään myyntikompetenssiin, joita me ollaan näissä tämän ensimmäisen kauden nyt 17. Jaksossa käyty läpi. Siellä on prospektointi eli uusien asiakkaiden hankkiminen. Siellä on myyntiprosessin seuraaminen. Siellä on rahan ymmärryksestä, ajanhallinnasta. Siellä on tunteellisesta riippumattomuudesta. Siellä on 18 eri kompetenssia, jossa ihminen pystyy tämän arviotyökalun avulla tekemään itsestään arvion, minkälainen taitotaso hänellä niissä on juuri tällä hetkellä.

Se on työkalu, joka visualisoi sen ihmisen osaamisen tällä hetkellä. Ja hän arvioi niitä sadan kysymyksen avulla, joista tämä analyysi sitten tulostaa työkirjan. Ja siellä löydetään suoraan ne kehityskohteet, että mitä minun pitää kehittää. Kaikkea ei tarvitse kehittää, mutta mikä on kriittisintä juuri teidän työssä, jotta saataisiin aikaan parempia tuloksia. Sieltä saa mukaan työkirjan, jossa on kaikki kehittämisen kohteet ja niin edespäin.

Myyntikompetenssianalyysin siis saat minulta teidän tiimille, yksittäin tai monta kerrallaan. Ja homma taittuu nopeasti ja helposti meidän Myyntikoulu-alustalla myöskin.

Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä ilman muuta pasi@myyntikoulu.fi tai pistä soittaen minulle 040 300 385 niin katsotaan teidän tarpeet ja miten voin tuossa Myyntikompetenssianalyysityökalun avulla teitä auttaa.

Mutta sinun tärkein tehtävä on tunnistaa ja tiedostaa, että missä ne kukin tiimin jäsen tällä hetkellä seilaa. Mitä ne tarvitsevat, missä he tarvitsevat kehitystä, uusia oppeja, uusia ajatuksia ja kenties kirkastaa, että mihinkä sitä pitäisi nyt käyttää sitä kehittämisen aikaa.

Ja se, että kun sä tiedät nämä tarkkaan, niin silloin sä pystyt sitä resursseja ja aikaa käyttämään myös tehokkaammin. Ei ole mitään järkeä kouluttaa kaikkia välttämättä yhtä aikaa ja kaikille samoja asioita. Jos me tiedostetaan, että meidän kymmenen hengen tiimistä kuusi tarvitsee tuonne ja kuusi tuonne ja kuusi tuonne tai mitä se nyt tulee kymmenen hengen tiimissä, sinne mahtuu monta kuuden ihmisen tiimiä sisälle. No, ymmärsitte yskän mitä on. Mutta siis pystytään tämän analyysin avulla näyttämään sulle, että mitä me valmennetaan, miten ja kuinka pitkällisesti. Osalle se voi riittää, ehkä tunnin koulutus, osalle vähän pidempi ja jotkut kaipaavat sitten enemmän apua.

Mutta tiedosta se ja selvitä se, missä ne ongelmat tällä hetkellä on. Jos et tiedä, niin Myyntikompetenssianalyysi voi auttaa sinua selvittämään ne kaikki, visualisoimaan paperille ja näät yhden ryhmän kerrallaan aina paperilla missä on.

Tässä tämä jakso taitovajeista ja osaamisen tunnistamisesta. Myyntikoulun 17. Jakso tulee päätökseen ja kausi 1 menee tällä klaffilla kiinni. Me palaamme lokakuun alussa uudistetulla formaatilla, uusilla aiheilla ja sä voit heittää meille niitä aihetoiveita sähköpostilla: kanslia@myyntikoulu.fi. Ja toki sä voit laittaa vaikka hashtagillä #myyntikoulu, niin toiveita mihin tahansa sosiaalisen median kanavaan, niin poimitaan niitä myös siellä ja jatketaan keskusteluja vaikka LinkedInin puolella. Laita ihmeessä mulle verkostoitumiskutsu tulemaan ja laita sinne viestikenttään että Myyntikoulu-podcast, niin tiedän että missä me olemme kohdanneet jos ei olla livenä nähty.

Ja jos teidän tiimissä tarvitaan myyntikoulutuksia, niin niitäkin saa täältä. Ei muuta kuin ota yhteyttä! Nyt muutaman viikon breikki ja tapaamme jälleen lokakuun puolella. Moikka moi!

Lue lisää Myyntikompetenssianalyysistä täältä >>>


Hanki avaimet tulokselliseen myyntityöhön!
B2B-myyjän tehovalmennus alkaa 23.9.2024

Nälkä on myyjän tärkein motivaattori. Tienata tietysti pitää, eli tuoda leipää pöytään, mutta nyt puhutaan jostakin isommasta.

Perinteisesti myyjän ammattiin yhdistetään rahan nälkä – kovia myyntilukemia, kenties firman kovimpia jokaisen oletetaan tavoittelevan. Ja mikäs siinä, myyjän tehtävähän on tuoda rahaa taloon. Tulokseen tuijottaminen ei kuitenkaan tuo tulosta.

Se ratkaiseva nälkä myyjällekin on sittenkin kehittyminen. Into pitää mieli ja silmät avoinna, halu tulla aina vain paremmaksi. Parempi tekeminen on se, mikä tuo kasvun myös euroihin.
 
Oletpa sitten veteraani, vuosien kokemus vyöllä tai vasta-alkaja hakemassa ensimmäisiä kauppojasi, tämä valmennus vie sinut eteenpäin kohti tavoitteitasi.