Tuttuun tapaan ennen päivän pääaihetta ruoditaan viimeviikkoista, mitä viime viikolla tapahtui? Olemme jälleen kerran saaneet kommentteja suoraan studioon.

Viime viikolla puhuttiin prosessista, myyntiprosessista ja sen noudattamisesta ja nimimerkki Jarppa Turust kommentoi ja kysyy: kiitos taasen, oli avaavaa. Sitä kun tässä porskuttaa, huomaa että perusasiat on tekemättä ja sieltä löytyy paljon kehitettävää. Jarppa Turust, näinhän se menee, että monesti me mennään aikalailla automaattiohjauksella ja joskus tuota vähän liikaa automaatilla ja mukavaa jos on löytynyt.

 Mutta sitten Jarpan kysymyksiä. Kysymys: markkinointi tuntuu olevan vähän eri sivulla aina näissä jutuissa. Pitääkö markkinointi piirtää myyntiprosessiin?

Joo, kiitos Jarppa Turust kysymyksestä ja tuota, kuten viimeksi taisin ohkaisesti jaksossa mainita, että kyllä, kyllähän se markkinointi pitää sinne myyntiprosessiin myös piirtää hyvin vahvasti. Ja jos teidän yrityksessä on se ajatus siitä, että markkinointi ja myynti on jotenkin aivan eri prosessit ja eri osastojen tekemistä, niin kannattaa nyt kyllä palata tähän vuoteen 2024 ja alkaa istumaan yhteiseen pöytään, ja rakentamaan sitä polkua yhdessä eteenpäin, vaikka näinhän se on aina pitänyt olla.

Markkinoinnin tehtävä on tietysti lisätä se tietoisuus, mutta myös antaa niinkun myynnille niitä työkaluja myydä niitä tuotteita ja palveluita, kertoa siitä tuotteesta.

Kyllähän se sinne pitää piirtää, se on selkeetä. Ja mitä siellä pitäisi nyt piirtää siihen prosessiin ja miksi myyjien pitäisi ymmärtää tänä päivänä myös sitä, että miten se markkinointi vaikuttaa siellä, on se, että myyjä on se arvokkain työkalu, joka tuottaa sitä tietoa markkinoinnille myös sieltä suoraa asiakas-, mä vihaan sanaa rajapinta, mutta nyt se tulee asiakkaiden kanssa työskentelystä.

Siitä asiakkaan arjesta löytää niitä kohtia, joita hänen pitäs viestiä sinne markkinoinnille että markkinointi osaa viestiä oikein eteenpäin. Tietysti tänä päivänä erilaisten työkalujen avulla, niin kyllä sen myyjän arkeen myös sisältyy se, että myyjä on se sisällöntuottaja. Myyjä on se osa sitä markkinointikoneistoa, koska kaikki se myyjän tekeminenkin on markkinointia. Pitäisi ymmärtää myöskin että koska sillä myyjällä on paras kosketuspinta siihen asiakkaan arkeen. 

No, siihen prosessiin tietysti pitäs piirtää se, että no mitenkä meillä markkinointi toteuttaa esimerkiksi sitä liidien tuotantoa. Minkälaista mainontaa, minkälaista sisältömarkkinointia me tehdään. Minkälaisia liidimagneetteja meillä esimerkiksi on. Miten niitä liidejä synnytetään webinaareista, erilaisista tapahtumista ja niin edelleen.

Se pitäis olla piirrettynä ja mietittynä sinne, että mitä kautta meille voi niitä potentiaalisten asiakkaiden tietoja tulla käsittelyyn. Miten me löydetään niitä. Mitä tietoa esimerkiksi markkinointi tarvii myynniltä. Minkälaista tietoa työnnetään CRM:ään. Minkälaista dataa me poimitaan asiakkaalta. Mikä on tarpeellista sen markkinointisisällön esimerkiksi tekemiseen. 

No, sitten esimerkiks myös sinne, että sinne pitäs piirtää sinne prosesseihin, että minkälaisia esimerkiksi laukaisutekijöitä, triggereitä, markkinoinnin automaatioilla luodaan. Esimerkiksi että jos joku käy viisi kertaa siellä hinnastosivulla ja hän on tilannut joskus meiltä vaikka jonkin oppaan tai uutiskirjeen tilaajana ja hän käy vaikka jonkin hinnastosivulla tai tuotteen tai palvelun sivulla toistuvasti, niin miten markkinoinnin automaatio esimerkiksi laittaa viestiä siitä myyjälle. Minkälaisia viestejä menee sille asiakkaalle.

Eli tällainen pitää suunnitella myös sinne tänä päivänä, että miten se markkinointi pystyy auttamaan, markkinoinnin automaatiot tai erilaiset työkalut pystyy auttamaan myyjää siinä myyntityössään.

Sitten tietysti se, että miten asiakkaita kuljetetaan läpi tän markkinointiprosessin. Minkälaista materiaalia, minkälaista sisältöä me tarvitaan eri vaiheissa. Yritysesittelyt videolla, myyjien esittelyt videolla, referenssistooreja, mitä tahansa. Miten markkinointi voi auttaa tässä. Miten niitä voidaan automatisoida. Mistä ne löytyy. Millä välineillä ne lähetetään. Millä välineillä niitä pystytään mittaamaan. Ja niin edespäin. 

Ja sitten tietysti tärkeintä on se, että myyntiprosessiin myös, että minkälaista materiaalia missäkin kohtaa tarvitaan. Minkälaisia tukimateriaaleja siellä on. Tänä päivänä tietysti se, että etenkin kun sen sisällön tuottaminen on tärkeää, että asiakkaat, koska asiakkaat tekee niitä päätöksiä hyvin itsenäisesti tänä päivänä, niin googlaa ne tutkii, etsii ja haluaa löytää sitä tietoa verkosta.

Ja tää on se ympyrä, joka tässä sulkeutuu on se, että myyjät syöttää sitä tietoa markkinoinnille: minkälaista sisältöä meidän pitää, minkälaisiin kysymyksiin meidän pitää vastata meidän sisällöissä, jotta ne asiakkaat on valmiimpia tekemään niitä ostopäätöksiä? 

Mutta kiitos Jarppa Turust. Hyvä kysymys.

Me otetaan mielellään vastaan lisää kysymyksiä ja kommentteja. Mielellään otettaisiin niitä vastaan muun muassa vaikka WhatsApp-viesteillä. Ääniviestin jos voit lähettää, niin tee sellainen. Saat sen tänne lähetykseen nimettömänä tai nimellä ja sen voi lähettää meille numeroon 0404180244.

Laita siis ääniviestillä vaikka kysymyksesi, tai tekstillä ihan nyt kuinka haluat, ja voit niitä lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen kanslia@myyntikoulu.fi.

Sinne saat laittaa meille kysymyksiä ja kommentteja, niin ruoditaan niitä tässä yhdessä. Päivän pääteema, tänään puhutaan tavoitehakuisuudesta. Myyjän yksi kahdeksastatoista kompetenssista, siis osaamisalueesta, on se, että kuinka tavoitehakuinen myyjä sinä olet. 

Aloitetaanpa jälleen kerran tietysti määrittelemällä, mitä se tavoitehakuisuus on. Englanniksi siis goal-orientated, ja katotaan Cambridge Dictionarya, eli siis Cambridgen sanakirjan määritelmä: tavoitehakuinen, on ihminen tai tiimi, joka työskentelee kovasti saavuttaakseen hyviä tuloksia niissä tehtävissä, joita heille on annettu. Siis se on ihminen tai tiimi, joka työskentelee kovasti niissä tehtävissä, joita heille on annettu.

Ja toinen sanakirja tai toinen määritelmä antaa, että hän on driven by purpose eli heitä ajaa jonkun näköinen asia tekemään, joku tarkoitus ajaa heitä tekemään asiaa. Sitä on tavoitehakuinen. 

Ja tietysti tavoitehakuinen pitää myös sisällään sen, mistä kaikki lähtee liikkeelle. Kaikki lähtee siis tavoitteista. Ja se kysymys mulla sulle on, jonka mä kohtaan aika useasti, että tää on tekemättä. Ja se on tekemättä erilaisista syistä. Se kysymys tulee tässä sulle, että tavoitehakuinen ihminen, niin onhan sullakin ne tavotteet selkeät ja asetettu päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolle? Miten on? 

No, osa vetää henkeä tässä vaiheessa jo syvään ja saa ahdistusoireita pelkästä ajattelusta, että tässä pitäisi nyt taas ruveta tavoiteasetantaa tekemään, ja koska se monelle tarkoittaa siellä pään sisällä, että nyt pitää taas juosta ja lujaa. Ei pysty kykenemään millään. Ja se menee vähän samaan kategoriaan kun aletaan puhumaan siitä, että tota niin CRM:ään pitäis täyttää tietoja tai meidän pitäis piirtää prosessi tai toimia prosessin kaltaisesti.

Ja kun puhutaan tavoitteista, niin se monelle jostakin kumman syystä tarkoittaa sitä sellasta, todellakin sitä ajattelua, että se tuo enemmän vaan töitä. Ja meidän pitäisi jatkuvasti saavuttaa enemmän. Ja jotenkin tavotteet tunnutaan myöskin, ne liitetään aika usein rahaan ja menestykseen.

Ja mäkin kun koulutuksissani puhun siitä tavoitteiden asettamisesta ja siitä oman arkensa hallitsemisesta, niin jos ei tätä erikseen alleviivaa, niin aika useasti mulle tullaan sanomaan että hyvä kun puhut tavotteista, mutta se ei oo pelkkää rahaa ja tekemistä tai rahaa ja menestymistä. Et tavotteita on muutakin. 

Ja toisaalta sitten se nähdään taas, se toinen ääripää näkee ne tavoitteet, että se on vaan sitä et kaikki elämässä pitäs jotenkin juosta läpi vain tavotteiden perässä. No sitähän se ei oo. Mutta sitä pitäs ehkä ajatella ihan samalla lailla kun kun prosessiakin pitäisi ajatella enemmänkin tapana toimia, niin tavotteitakin pitäisi ajatella osin ehkä sellasen tehtävälistan tapana toimia, tapana hallita omaa tekemistään. Mitä mä teen ja miksi mä teen.

Ja se, että kun kaikki lähtee sieltä tavotteista, niin tota, meidän pitäis tietysti määritellä, että mikä on tärkeää ja mikä vie kohti sitä tavoitetta. Nyt erilaiset tutkimukset näyttää jo vuosien ajalta, että esimerkiksi siinä myyjän arjessa valtaosa työajasta menee aivan muuhun kuin itse myyntityön tekemiseen. Myyntiä johtavilla se aika menee valtaosin aivan muuhun kuin myyjien johtamiseen. Siis myyjillä se menee siihen myös muuhun kuin myynnin tekemiseen. Ja myyntiä johtavilla se menee aivan muuhun kuin myyjien valmentamiseen. 

Jos me ajatellaan, että mitä ne tavotteet myyjällä nyt yleisimmin tietysti sitten on, niin ylipäätään ne nyt on varmaan euromäärät tai uudet asiakkaat tai kate tai mitä tahansa, näitähän nyt mitataan pääsääntöisesti. Ja unelmatilannehan meillä olisi se, että ne olisi yksilöllisesti asetettu selkeästi päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolle. Mutta totuushan on aivan toinen. 

Aika usein ne tavotteet on kerran vuodessa myyntikokouksessa annettu könttäsumma 200 000, 2 miljoonaa, 20 prosenttia pitäis kasvattaa ja sitte onnea ja menestystä! Tossa on Mondeon avain ja ei muuta ku jarrulaikka punaseks ja tien päälle. Ja sitten myyjä tekee vähän sitä mitä tekee. Ja sit sinne matkalle tulee vielä tietysti niitä sellaisia aikasyöppöjä, muita tehtäviä, joita meille siinä arjessa tulee. Kaikki se aika, jota me käytetään kaikkeen muuhun, ne vaatimukset, joita meidän ympäriltä tulee ja sitä kutsutaan jopa tämmösellä termillä kun tavotehajonta. 

Tavotehajonta. Ne on kaikki niitä sellaisia pieniä asioita, joita meidän ympäriltä tulee. Liittyy meidän tehtävään tehtävänkuvaan, liittyy yritystoimintaan. Se on kaikki sitä pientä ja niitä vaatimuksia tulee isoissa organisaatiosta eri osastoilta. Ja sit me yritetään rämpiä niiden omien tavoitteiden ja omien tehtävien kanssa ja sit niitä tulee ympäriltä paljon. 

No aika useasti myyjät kuvittelee, myyntiä johtavat kuvittelee ja ihmiset noin ylipäätään ajattelee, että mä voin tehdä monta asiaa päällekkäin. Olikohan se nyt sitten Joni Jaakkola, joka sen lanseerasi aikanaan tai joku muu, oli sana multipasking. Eli tehdään monta asiaa paskasti yhtä aikaa. Ja oman, tässä niinkun valmennusurani aikana olen keskustellut kymmeniä ja taas kymmenien myyjien ja myyntiä johtavien kanssa siitä oman ajanhallinnasta, mihinkä sitä käytetään.

Yritetään tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Selkä katkee niiden isojen kokonaisuuksien alla. Ja kaikki tää pieni silppukin, joita meille tulee, niin meidän pitäisi kyetä asettamaan ne pieniksi tehtäviksi kohti sitä tavoitetta. Mikä on tärkeetä, mikä ei oo tärkeetä. Sit meidän täytyy ymmärtää se, että kaikki ihmiset ei ole yhtä tavoitehakusia. 

Siis jopa myyntiinkin ajautuneet ihmiset eivät kaikki ole tavoitehakuisia. Niitä ei ohjaa tavoitteet ja kilpailullisuus. Niitä saattaa ohjata aivan muut tekijät. Turvallisuus, niitä saattaa ohjata logiikkajärjestelmät, niitä saattaa ohjata tunteet ja ihmiset. Tää on hyvä ymmärtää myyjänä et miks mä en oo välttämättä tavotehakuinen tai mikä minua ohjaa, ja myyntiä johtavana sun täytyy ymmärtää et jos sä oot ite kauheen kilpailullinen, tavotehakuinen, kaikki ihmiset eivät ole. 

Ja myyjiä rekryävänä, ylipäätään se, että kun palkkaa ihmisiä, pitää ymmärtää, että ne ei aina vastaa täysin sitä sun omaa työn eetosta ja ajattelumallia. Kaikki ei oo tavoitehakusia. Osa viihtyy sellaisessa tilanteessa, että ne on täysin tyytyväisiä siihen, että jos ei kokoajan tarvi jatkuvasti pyrkiä parempiin tuloksiin. Tyytyy helposti nykytilaan. Kun on kyse siitä, että on jo joku henkilökohtainen saavutus tai tulotaso. Osa velloo siinä tunteessa täysin tyytyväisenä. 

Toki yrityksen kannalta sellainen ei ole hyvä, että jos myyjä saa lokakuussa jo tavotteet täyteen, niin se lakkaa tekemästä jo vuoden kaks viimestä kuukautta töitä ja päätyy tekemään jotain muuta. Odottaa, että tammikuu tulee, uudet tavotteet ja uus tekeminen. Osa taas myyjistä pyrkii hyvinkin innokkaasti siihen, tavotteisiin ja parempiin suorituksiin ja haluaa päästä aina pikkusen korkeammalta sen riman yli.

Ne osaa asettaa, ja asettaa itselleen erittäin vaativia tavotteita ja sit ne osaa päättää myös niistä toimenpiteistä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja ne on harvoin tyytyväisiä siihen omaan suoritustasoonsa. Ne vaatii itseltään paljon. Mut yleensä nämä ihmiset kykenee hyvin tarkasti myös määrittämään, että mitä silppua mä otan pöydälle ja mitä mä jätän pois. Puhutaan siis korkean suoritustason ihmisistä, joissa ne pääsee jatkuvasti eteenpäin. 

Jos ajatellaan myyjää, niin myyjän tietysti pitäisi joko kyetä hyvin vahvasti elämään tällä alueella, onpa se luontainen toimintamalli mikä tahansa. Meillä on erilaiset ihmiset ja erilaiset niinkun tavoitemallit. Me ollaan osa kilpailullisia, osa elää ihmisistä ja tunteista, hyvästä fiiliksestä. Osa siitä, että työpaikalla on turvallista ja perinteistä, siis toimitaan tietyn mallin mukaan ja siellä ei oo jatkuvasti yllätyksiä. Ja osa tykkää siitä, että meillä on säännöt ja logiikka ja järjestelmät ja me edetään askel askeleelta.

 Tää täytyy ymmärtää niin myyjänä, jos haluaa ymmärtää omaa itseään ja miten mä voisin parantaa omaa tekemistäni, mut myyntiä johtavana pitää myös ymmärtää se, että sul on erilaisia ihmisiä. Niitä täytyy johtaa vähän eri tavoilla. Osa näistä kaipaa enemmän kädestä pitämistä, johtamista, osa on hyvinkin itsestään ohjautuvia ja eteenpäin meneviä. Ja tää kaikki niveltyy siihen ajanhallintaan. Ne tavoitteet pitää olla ja niistä juonnetut tehtävät. Mitä me tehdään? Miksi me tehdään? Kuinka me tehdään? 

Johtamisessa on hyvin tärkeää myös se, että osa ihmisistä nappaa ne kaikki tehtävät ja ne yrittää järjestelmällisesti tai epäjärjestelmällisesti niitä tehdä. Ne yrittää suorittaa kaikkee ja ne ei kykene välttämättä siihen arvioon, että missä ajassa mä pystyn ne toteuttamaan.

Eli tääkin pitää ymmärtää. Kaikki ei kykene arvioimaan sitä mikä on tärkeetä, vaan haluaa toteuttaa kaikki, just nyt ja heti. Osa on täysin aikaoptimisteja myös siinä. Mutta tavotteiden asetannassa noin yleisesti kannattaa käyttää SMART-tekniikkaa. 

Se on ehkä käytetyin tekniikka, kun me asetetaan tavotteita, ja se SMART tulee sanoista specific, joka on, että me määritellään tietty tavoite, tarkka tavoite: mitä me olemme tavoittelemassa? Mitä meidän pitää esimerkiksi saada aikaan? 

Se tulee sanoista measurable eli mitattava. Me pystytään mittaamaan sitä jollakin tavalla, me asetetaan mittarit mitä me olemme tavoittelemassa? 

Sen pitää olla achievable eli tavoitettavissa oleva, saavutettavissa oleva. Se on jollakin lailla niinkun saavutettavissa, se ei voi olla liian iso. 

Se täytyy olla relevant. Sen täytyy olla siihen liiketoimintaan jollakin lailla järkevä, että me päästään, me pystytään tavoittelemaan, se on saavutettavissa oleva. Mutta se on myöskin relevantti sille liiketoiminnalle. 

Ja viimeisenä sieltä tulee timebound, eli jollakin lailla aikamääreistetty. Siis se, että me ollaan asetettu sille aikaraja. 

Siis Specific, Measurable, Achievable, Relevant ja Timebound: SMART-tekniikka. Googlaa vaikka se sieltä, erittäin hyvä tekniikka. Mut sitte tässäkin on tärkeetä se, että on jonkun näkönen ajatus siitä, että mikä on rutiini versus motivaatio?

Tavoitteissa, tavoitteiden asettamisessa, kaikessa tekemisessä, tavoitehakuisuudessakin, että onko meillä jokin rutiini tehdä asioita vai odotetaanko me motivaatiota tehdä, jälleen kerran. Mä oon toistanut tän aikaisemminkin ja tulen toistamaan jälleen monta kertaa. Rutiini versus motivaatio. Teenkö mä vaikka mua ei just nyt hutsittaiskaa vai odotanko mä sitä motivaatiota tehdäkseni jotain asiaa? Kaikessa tässä on tärkeintä se, että me pilkotaan asiat.

Me yleensä asetetaan tavoitteita vähän liian isoon palasiin. Ne tehtävät saattaa tuntua liian isoilta, mut jos me osataan pilkkoa ne meidän kalenteriin tai tehtävälistoihin riittävän pieniksi palasiksi, se parantaa väistämättä omaa ajanhallintaa. Koska se iso tehtävä, joka tuntuu valtavalta peikolta siellä omassa päässä, se saa meidät lykkäämään kaiken tekemistä. Ja mitä pidemmälle lykkäämme, sitä enemmän meiltä kasaantuu. 

Ne, jotka ei tunnu nyt tärkeiltä, ja me odotellaan että tehdään sitte ku hutsittaa tai sit ku on aikaa, ne jää tekemättä ja sit meillä alkaa kasaantua. Sen sijaan jos sä teet rutiinilla, mä teen nyt tosta, mä teen palasen tosta, tosta ja kun mulla on kolme palasta niin neljän päivän päästä se on tehty. Ja vaikka mulla ei nyt olis motivaatiota, mä otan sen pöydälle ja mä teen sitä pienen palasen eteenpäin. Näin meidän pitäs toimia. 

Ylipäätään tavoitehakuisuus, jos me ajatellaan niinku sen suunnittelun ja organisaation kautta, niin sun pitää, ja tiimin pitää suunnitella ne askeleet, miten me päästään sinne tavoitteisiin? Järjestää ne tehtävät loogiseen järjestykseen ja tietysti myös niinku haalia ja löytää ne resurssit, että ne on helposti saatavilla sen tehtävän toteuttamiseen. 

Mut sitte pitää tietysti löytää myös tavoitehakuisuudessa sitä positiivisuutta. Se on sellane niinku optimistinen näkökulma joka auttaa sua niinkun keskittymään niihin ratkaisuihin ongelmien sijaan. Se on jonkun näkönen optimistinen näkökulma, joka auttaa sua keskittymään niihin ratkaisuihin ongelmien sijaan.

Ja se tietysti myös lisää sitä itseluottamusta ja tukee siihen tuottavuuden lisäämiseen ylipäätäänkin, kun me työskennellään kohti niitä tavoitteita. Sitten tietysti se itsetietoisuus. Se, että kun sä asetat niitä tavotteita ja strategioita, niin sun täytyy ymmärtää ne sun omat heikkoudet ja vahvuudet mitä sun täytyy kehittää. Ja kun sä ymmärrät nää, niin se auttaa sinua löytämään myös ratkaisuja miten sä voit olla parempi ja miten sä voit vaikuttaa siihen omaan tekemiseen. 

Se itsetietoisuus. Mä esimerkiksi olen valtava aikaoptimisti. Se liittyy mun luontaiseen toimintamalliin ja tapaan toimia. Mä ajattelen, että asiat tapahtuu yleensä nopeammin. Esimerkiksi vaikka podcastien teko, että äkkiähän nää tulee tästä näin, mutta eipä vaan tule. Pitää palastella. 

Sitte tietysti siellä tulee myös tää päätöksen tekeminen, että siitä että jotkut tehtävät on tärkeämpiä, ja tärkeämpiä nimenomaan nyt sen kannalta, että se menee kohti sitä tavoitetta. Ja niinkun sun pitää määritellä että mitkä sen tulokset on, mikä on tärkeetä, että missä järjestyksessä mä toteutan ne? Mut pitää tehdä päätöksiä mikä vaikuttaa mihinkin. Aina ne päätökset ei oo oikeita, aina ne ei onnistu oikeeseen suuntaan, mut sun pitää opetella tekemään päätöksiä. 

Sitten on tietysti se ajanhallinta, josta me puhutaan, johon kaikki tää niveltyy jollakin lailla. Mut se ajanhallinta myöskin, laita itsellesi selkeet aikatavotteet, että missä kohdassa sun ne tavoitteet ja pienet palaset pitäisi jollakin lailla niinku edistyä. Käytä siihen kalenteria. Käytä siihen tehtävälistaa tai jonkun näköistä niin kuin muuta, mutta se, että laita sinne niitä pieniä välietappeja, joita sä tavoitat.

Ja ne johtaa niihin isompiin tavotteisiin. Ja sit siellä pitäis tietysti aina olla myös analyysi. Siellä pitäisi aina olla mukana, tai otetaan se -isi pois nyt kaikesta. Siellä pitää olla analyysi. Ja se kriittinen ajattelu, tietysti se itsekritiikki ja kriittinen ajattelu mutta pitää osata se kriittinen ajattelu myös siihen, että miten sä oot asettanut ne tavoitteet, onko ne ollu järkeviä. Onko ne sun aikataulutukset ollu kunnollisia. Miten sä voit parantaa sitä sun tekemisen prosessia, että sä olisit mahdollisimman tehokas, että sä voisit päästä niihin tavoitteisiin. 

Ja kaikki liittyy toisiinsa. Miten tavoitehakuinen ihminen on. Voitko sä kehittää itseäsi olemaan enemmän tavoitehakuinen. Ja tän tavoitehakuisuuden, tavoitteiden ja kaikkien tehtävä on se, että sulla ois enemmän aikaa tehdä sitä asiaa mihinkä sut on palkattu. Siitä, et asiat helpottuu, ei niin, että sä juokset koko ajan lujempaa. Se on tavoite, tavoitteiden asettamisen tavoite ja tarkoitus. 

Se tavoitehakuisuudesta tähän jaksoon. Mä haluaisin kuulla sulta seuraavaksi, mitä ajatuksia tää herätti sinussa? Mitä näkökulmia sä haluaisit tuoda tähän mukaan? Jotakin lisää, jostakin eri mieltä jostakin samaa mieltä? Onko sulla jotakin kysyttävää?

Laita vaikka WhatsAppilla ääniviestillä kysymyksesi tähän podcastiin numeroon 0404180244. Tai laita viestiä vaikka kanslia@myyntikoulu.fi. Kerro haluatko julkaistavan viestisi nimimerkillä, nimellä tai nimettömänä. Sekin onnistuu. Sä voit kommentoida, kysyä, vaikuttaa Myyntikoulun podcastin sisältöihin myös, jos haluat. 

Tämmöisillä ajatuksilla liidun ja liitutaulun ääreltä tähän viikkoon, ensiviikolla palaamme tähän aiheeseen vähän matkaa ja menemme jälleen uuden aiheen äärelle. Mukavaa viikkoa sulle. Kuullaan, nähdään, moi moi!