Löydätkö sinä helposti virheitä asiakkaasta, teidän yrityksen markkinoinnista tai maailmantilanteesta silloin kun kauppa ei käy? Sä yrität ehkä tutkia sitä sun omaa tapaa toimia, mutta et löydä siitä ainuttakaan vikaa tai virhettä. Olethan toiminut niin kuin aina ennenkin.
Tai ootko sä koskaan ollut tilanteessa, jossa asiakkaan tunne tarttuu ja tartut kritiikittä hänen selityksiinsä, ja miksi teidän palvelu tai tuote ei voi sitä asiakasta auttaa?
Jos vastasit kyllä, sä olet tullut aivan oikeaan paikkaan. Jos et vastannut kyllä, niin sä olet siltikin aivan oikeassa paikassa, sillä tämä on Myyntikoulu-podcast, tervetuloa mukaan! Ja täällähän höpäjän minä, Myyntikuiskaaja ja Myyntikoulun rehtori Pasi Rautio ja Myyntikoulun podcastit on tarkoitettu ja suunnattu ihan jokaiselle myyjälle, myyntiä tekevälle, myyntiä johtavalle, myynnistä kiinnostuneelle tai myyjäksi kasvaville.
Tää podcastin ensimmäinen puolikas käytetään perin tuttuun tapaan jo, sillä onhan tämä kahdeksas jakso, viimeviikon kuulijapalautteiden ja ajatusten käsittelemiseen. Ja edellisessä jaksossahan me käsiteltiin vastaväitteitä.
Ennen kun mennään vastaväitteisiin niin sä muuten voit antaa monessakin kanavassa tähtiä ja arvosteluita, niin olisin todella kiitollinen jos painaisit sieltä tähtiarvostelun meille tulemaan. Ja tietysti palautetta voi antaa hashtagilla #myyntikoulu ja hashtagilla #Pasionkingi, niin voi käydä jatkokeskusteluja myös sosiaalisen median kanavissa, osallistun niihin kyllä mielelläni, kun sellaisia sieltä bongaan.
Vastaväitteitä käsiteltiin jaksossa 7 ja Laura lähetti, kiitos Lauralle kommentista, tuli meille WhatsAppiin tekstinä ja tähän miksi-kysymykseen, jota käsiteltiin viimeksi myöskin sitä, että usein meidän kannattaisi vastaväitteiden kohdalta kysyä asiakkaalta, että miksi. Miksi ajattelet noin? Lauran viesti on:
"Hei, tuossa miksi-kysymyksessä pitää muistaa olla todella tarkkana, millaisella äänensävyllä sen kysyy. Olen ollut tilanteessa, jossa asiakas koki sen hyökkäyksenä ja lainausmerkeissä riita oli valmis."
Kiitos Lauralle kommenteista. Olen myös ollut itse mukana valmennustilanteessa ja myyjänäkin itse tehnyt nämä samat virheet, jossa tässä valmennustilanteessa asiakkaan vastaväite oli, että myyjän palvelu ei ikinä voi ratkaista heidän ongelmaansa ja hinta on myöskin hänen mielestään todella pitkä. Sisälsi siis kaksi tällaista vastaväitettä, että ei oikein uskonut tuotteeseen tai palveluun. Ja hintakin, hinta oli se toinen vastaväite siellä.
No, miten myyjä reagoi siinä tilanteessa, niin myyjä koki, kuten aika moni meistä, kokee sen arvosteluna ja asiakkaan hyökkäyksenä. Ja myyjän semmoinen primitiivireaktio oli, että hänen kasvon ilmeet, äänensävy ja kysymyksenasettelu, joka oli siis kohtuullisen oikealla linjalla, niin kuitenkin antoi väärän viestin.
Se myyjän ensimmäinen tokaisu oli, et "Miten niin, miks sä ajattelet noin?" Se tuli siis tyyliin: "Miten niin, miksi sä ajattelet noin?" Ja äänensävy oli myöskin yhtä kärkäs. Ja kaikki se turhautuminen paisto hänestä läpi, kasvon ilmeet, kehonkieli, koko ele-repertuaari tuki tätä hänen aavistuksen ankaraan sävyyn sanottua miksi-kysymystä. "Miten niin? Miks sä ajattelet noin?"
Näillä kaikilla, meidän äänensävyillä, meidän kehonkielellä, painotuksella, sillä mitä me sanotaan, niin sillä on todella tärkeä rooli. Onpa se sitten, ja tän voi viedä sinne työyhteisön sisälle, tiimin sisällä, vaikka parisuhteeseen, ihan jokaikiseen kanssakäymiseen, liittyy siihen sitten myyntistatus tai asiantuntijastatus tai mikä tahansa, niin sillä on isompi merkitys miten me se asia ilmaistaan kuin se, että mitä me siinä viestissä sanomme.
Viesti, miten niin, miksi ajattelet niin, miksi ajattelet noin tai niin, on sinänsä aika validi kysymys ja oikeanlainen, mutta kun senkin voi kysyä erilaisilla äänensävyillä. Siinä voi olla mukana ymmärrystä ja kaikkea muuta.
Se, että jos meillä on äänessä empatiaa ja lempeyttä, ja jos ajatellaan kysymystä miten niin, miks sä ajattelet noin. "Miten niin, miks sä ajattelet noin?" Huomaatko sävyeron? Tässä tulee jo heti aivan erilainen ote siihen.
Mut sitten sellainen yksinkertainen asia, joka monelta uupuu on se, että pyydä lupaa siihen ajatustenvaihtoon. Vaikka teillä olisi ollut jo keskustelu, niin pyydä lupaa. "Hei, kiitos ajatuksesta, sopiiko, jos vähän vielä tarkennan muutamalla kysymyksellä, jotta mä ymmärtäisin, miksi sä koet, että meidän palvelumme ei ratkaise teidän ongelmaa? Jos vaikka löydetään syy, että mä en oo osannut kertoa riittävän tarkasti tästä meidän palvelusta, et miten se ratkoo ne ongelmat."
Tai sitten, että me sen hinnan suhteen keskustellaan kenties täysin erilaisista asioista, jolloin meidän hinta näyttäytyy kenties pitkänä. Ja voihan olla, että me todetaan, että "Tää ei todellakaan ratkaise sun ongelmaa, mutta sopiiko jos tarkennetaan muutamalla kysymyksellä?"
Me siis pyydetään lupaa siitä, että me voidaan jatkaa sitä keskustelua, johon tietysti luonnollisesti on oikeus. Toki se, että teijän tuote ei ratkaise meijän ongelmaa, teijän hinta on pitkä, saattaa asiakkaan puolelta myös olla sellainen että tää keskustelu oli tässä. Mutta se kaikki, se miten miten sä sanot, minkälainen se sun äänenpaino on, lempeys, voima, painotus, kehonkieli, miten sä oot siinä mukana.
Mutta meidän kannattaa useammin kysyä asiakkaalta, että: "Sopiihan sulle, että kysyn muutaman kysymyksen? Sopiiko jos mä tarkennan nyt näin? Ja hei, mä haluaisin tietää sulta, että mikä saa sut ajattelemaan, että tää ei ratkaise teidän ongelmaa tai mitä ongelmaa spesifisti tää ei ratkaise sun mielestä? Mikä niistä ongelmista on tärkein, jonka sä haluaisit juuri nyt ratkaista, niin lähetään purkamaan siitä."
Pieniä kysymyksiä, tää ei oo astrofysiikkaa ja kun ei oo olemassa taikatemppuja, mutta monesti se meidän suusanallinen viestintä on vaillinaista. Ajatellaan, että mä voin kysyä sen, että miks niin, miks ajattelet noin, mikä sun ajatus siinä taustalla on. Sitkun siinä on kiirettä, siinä on painetta, siinä on ärtymystä, siinä tuohtumusta äänessä, niin se viesti välittyy väärällä tavalla.
Mutta kiitos Lauralle, erittäin tärkee kysymys vastaväitteissä myöskin se, että miten sä vastaat. Ja joskus se menee asiakkaalla tunteisiin ja joskus se menee myyjällä tunteisiin. Myyjän taito tietysti olisi hallita niitä tunteita, mutta täytyy ymmärtää, että siellä on aina se vastareaktio päällä.
Kiitos tästä ja sinäkin voit kommentoida, ja mä toivon, että sä laittaisit meille joko sähköpostilla, WhatsAppilla tekstinä tai mielellään vaikka ääniviestinä. Nauhota meille ääniviesti WhatsAppiin, laita se meille ja laita viestin perään heti, että onko nimimerkillä, nimellä vai ilman nimeä julkaistaan ja me laitetaan niitä tähän lähetykseen sitten mukaan. Sähköpostia voit laittaa osoitteeseen kanslia@myyntikoulu.fi tai WhatsAppissa 0404180244 siis 0404180244. Mielellään otetaan teiltä ääniviestejä ja niitä tekstilläkin viestejä WhatsAppiin, niin nostetaan niitä teidän kysymyksiä ja ajatuksia myös myöhemmissä lähetyksissä mukaan.
Sitten ehkä kenties on aika mennä tän viikon teemaan, pääteemaan, joka on kriittinen ajattelu. Kriittinen ajattelu on yksi myyjän kompetenssien eli osaamispankin tärkeistä taidoista. Valitettavasti kriittinen ajattelu hukkuu meiltä aika monesti. Me lähdetään mukaan asiakkaan tunnetilaan, asiakkaan selityksiin, asiakkaan tietoihin ja taitoihin, tiimien sisällä me lähdetään mukaan huhuihin, ajatuksiin, olettamuksiin. Ja kriittinen ajattelu puuttuu, kyky ajatella asiaa syvemmin.
Jos verkolta kysyy, että no mitä kriittinen ajattelu on tai mitä kriittisen ajattelun taidot ovat, niin ne on esimerkiksi sitä, että ne on ongelmanratkaisukykyä, päättely-, kommunikaatio- ja tiedonhakutaitojakin. Ja se nimenomaan se kriittinen ajattelu kyllä tarkoittaa sitä, että meillä on tahtoa paneutua syvällisesti asioihin ja kunnolla. Ja sitten tietysti myös tämä tarkoittaa sitä, että kriittisessä ajattelussa meillä on myös sitä itsesäätelykykyä. Sitä, että me voidaan ulkoistaa itsemme niistä tunnetiloista jollakin tavalla hetkellisesti. Että me kyetään ajattelemaan, että onko tämä nyt todellista. Toimiiko tämä näin. Onko se viesti, jota minä saan ulkopuolelta, onko tää oikeaa. Se itsesäätely, kyky ja sinnikkyys tietysti on myös sellainen niinku taustavoima kaikelle tälle kriittiselle ajattelulle, näin verkko meille kertoo. Se on monimutkainen taito.
Osa meistä on alttiimpia ajattelemaan asioista eri puolia ja kykenee siihen. Osa taas purematta nielee kaiken. Ja tietysti tässä maailmanajassa, jos me katotaan, niin ei tarvi mennä kuin sosiaalisen median kanaviin, niin sä näät sieltä, että kuinka kritiikittömästi ihmiset ottaa erilaiset asiat. Uutislähteitä ei myöskään niinkun kritisoida, vaan kaikki mitä verkkoon kirjoitetaan, vähänkään median näköinen alusta, niin sitä jaetaan totuutena. Ensitiedot napataan X:stä tai jostakin muualta ja siellä on tarinan täysin toisenlainen puoli. Ja tätä kritiikittömyyttähän meillä on ollut vuosisatojen ajan erilaisten huijausten muodossa ja niitä löytyy vuosisatojen takaa. Mä linkkaan tähän jakson tietoihin mukaan yhden hyvän kirjan, joka sun kannattaa aiheesta muun muassa lukea. [Daniel Rydén – Maailman suurin hämäys: https://atena.fi/kirjat/maailman-suurin-hamays]
Tai ootko sä koskaan ollut tilanteessa, jossa asiakkaan tunne tarttuu ja tartut kritiikittä hänen selityksiinsä, ja miksi teidän palvelu tai tuote ei voi sitä asiakasta auttaa?
Jos vastasit kyllä, sä olet tullut aivan oikeaan paikkaan. Jos et vastannut kyllä, niin sä olet siltikin aivan oikeassa paikassa, sillä tämä on Myyntikoulu-podcast, tervetuloa mukaan! Ja täällähän höpäjän minä, Myyntikuiskaaja ja Myyntikoulun rehtori Pasi Rautio ja Myyntikoulun podcastit on tarkoitettu ja suunnattu ihan jokaiselle myyjälle, myyntiä tekevälle, myyntiä johtavalle, myynnistä kiinnostuneelle tai myyjäksi kasvaville.
Tää podcastin ensimmäinen puolikas käytetään perin tuttuun tapaan jo, sillä onhan tämä kahdeksas jakso, viimeviikon kuulijapalautteiden ja ajatusten käsittelemiseen. Ja edellisessä jaksossahan me käsiteltiin vastaväitteitä.
Ennen kun mennään vastaväitteisiin niin sä muuten voit antaa monessakin kanavassa tähtiä ja arvosteluita, niin olisin todella kiitollinen jos painaisit sieltä tähtiarvostelun meille tulemaan. Ja tietysti palautetta voi antaa hashtagilla #myyntikoulu ja hashtagilla #Pasionkingi, niin voi käydä jatkokeskusteluja myös sosiaalisen median kanavissa, osallistun niihin kyllä mielelläni, kun sellaisia sieltä bongaan.
Vastaväitteitä käsiteltiin jaksossa 7 ja Laura lähetti, kiitos Lauralle kommentista, tuli meille WhatsAppiin tekstinä ja tähän miksi-kysymykseen, jota käsiteltiin viimeksi myöskin sitä, että usein meidän kannattaisi vastaväitteiden kohdalta kysyä asiakkaalta, että miksi. Miksi ajattelet noin? Lauran viesti on:
"Hei, tuossa miksi-kysymyksessä pitää muistaa olla todella tarkkana, millaisella äänensävyllä sen kysyy. Olen ollut tilanteessa, jossa asiakas koki sen hyökkäyksenä ja lainausmerkeissä riita oli valmis."
Kiitos Lauralle kommenteista. Olen myös ollut itse mukana valmennustilanteessa ja myyjänäkin itse tehnyt nämä samat virheet, jossa tässä valmennustilanteessa asiakkaan vastaväite oli, että myyjän palvelu ei ikinä voi ratkaista heidän ongelmaansa ja hinta on myöskin hänen mielestään todella pitkä. Sisälsi siis kaksi tällaista vastaväitettä, että ei oikein uskonut tuotteeseen tai palveluun. Ja hintakin, hinta oli se toinen vastaväite siellä.
No, miten myyjä reagoi siinä tilanteessa, niin myyjä koki, kuten aika moni meistä, kokee sen arvosteluna ja asiakkaan hyökkäyksenä. Ja myyjän semmoinen primitiivireaktio oli, että hänen kasvon ilmeet, äänensävy ja kysymyksenasettelu, joka oli siis kohtuullisen oikealla linjalla, niin kuitenkin antoi väärän viestin.
Se myyjän ensimmäinen tokaisu oli, et "Miten niin, miks sä ajattelet noin?" Se tuli siis tyyliin: "Miten niin, miksi sä ajattelet noin?" Ja äänensävy oli myöskin yhtä kärkäs. Ja kaikki se turhautuminen paisto hänestä läpi, kasvon ilmeet, kehonkieli, koko ele-repertuaari tuki tätä hänen aavistuksen ankaraan sävyyn sanottua miksi-kysymystä. "Miten niin? Miks sä ajattelet noin?"
Näillä kaikilla, meidän äänensävyillä, meidän kehonkielellä, painotuksella, sillä mitä me sanotaan, niin sillä on todella tärkeä rooli. Onpa se sitten, ja tän voi viedä sinne työyhteisön sisälle, tiimin sisällä, vaikka parisuhteeseen, ihan jokaikiseen kanssakäymiseen, liittyy siihen sitten myyntistatus tai asiantuntijastatus tai mikä tahansa, niin sillä on isompi merkitys miten me se asia ilmaistaan kuin se, että mitä me siinä viestissä sanomme.
Viesti, miten niin, miksi ajattelet niin, miksi ajattelet noin tai niin, on sinänsä aika validi kysymys ja oikeanlainen, mutta kun senkin voi kysyä erilaisilla äänensävyillä. Siinä voi olla mukana ymmärrystä ja kaikkea muuta.
Se, että jos meillä on äänessä empatiaa ja lempeyttä, ja jos ajatellaan kysymystä miten niin, miks sä ajattelet noin. "Miten niin, miks sä ajattelet noin?" Huomaatko sävyeron? Tässä tulee jo heti aivan erilainen ote siihen.
Mut sitten sellainen yksinkertainen asia, joka monelta uupuu on se, että pyydä lupaa siihen ajatustenvaihtoon. Vaikka teillä olisi ollut jo keskustelu, niin pyydä lupaa. "Hei, kiitos ajatuksesta, sopiiko, jos vähän vielä tarkennan muutamalla kysymyksellä, jotta mä ymmärtäisin, miksi sä koet, että meidän palvelumme ei ratkaise teidän ongelmaa? Jos vaikka löydetään syy, että mä en oo osannut kertoa riittävän tarkasti tästä meidän palvelusta, et miten se ratkoo ne ongelmat."
Tai sitten, että me sen hinnan suhteen keskustellaan kenties täysin erilaisista asioista, jolloin meidän hinta näyttäytyy kenties pitkänä. Ja voihan olla, että me todetaan, että "Tää ei todellakaan ratkaise sun ongelmaa, mutta sopiiko jos tarkennetaan muutamalla kysymyksellä?"
Me siis pyydetään lupaa siitä, että me voidaan jatkaa sitä keskustelua, johon tietysti luonnollisesti on oikeus. Toki se, että teijän tuote ei ratkaise meijän ongelmaa, teijän hinta on pitkä, saattaa asiakkaan puolelta myös olla sellainen että tää keskustelu oli tässä. Mutta se kaikki, se miten miten sä sanot, minkälainen se sun äänenpaino on, lempeys, voima, painotus, kehonkieli, miten sä oot siinä mukana.
Mutta meidän kannattaa useammin kysyä asiakkaalta, että: "Sopiihan sulle, että kysyn muutaman kysymyksen? Sopiiko jos mä tarkennan nyt näin? Ja hei, mä haluaisin tietää sulta, että mikä saa sut ajattelemaan, että tää ei ratkaise teidän ongelmaa tai mitä ongelmaa spesifisti tää ei ratkaise sun mielestä? Mikä niistä ongelmista on tärkein, jonka sä haluaisit juuri nyt ratkaista, niin lähetään purkamaan siitä."
Pieniä kysymyksiä, tää ei oo astrofysiikkaa ja kun ei oo olemassa taikatemppuja, mutta monesti se meidän suusanallinen viestintä on vaillinaista. Ajatellaan, että mä voin kysyä sen, että miks niin, miks ajattelet noin, mikä sun ajatus siinä taustalla on. Sitkun siinä on kiirettä, siinä on painetta, siinä on ärtymystä, siinä tuohtumusta äänessä, niin se viesti välittyy väärällä tavalla.
Mutta kiitos Lauralle, erittäin tärkee kysymys vastaväitteissä myöskin se, että miten sä vastaat. Ja joskus se menee asiakkaalla tunteisiin ja joskus se menee myyjällä tunteisiin. Myyjän taito tietysti olisi hallita niitä tunteita, mutta täytyy ymmärtää, että siellä on aina se vastareaktio päällä.
Kiitos tästä ja sinäkin voit kommentoida, ja mä toivon, että sä laittaisit meille joko sähköpostilla, WhatsAppilla tekstinä tai mielellään vaikka ääniviestinä. Nauhota meille ääniviesti WhatsAppiin, laita se meille ja laita viestin perään heti, että onko nimimerkillä, nimellä vai ilman nimeä julkaistaan ja me laitetaan niitä tähän lähetykseen sitten mukaan. Sähköpostia voit laittaa osoitteeseen kanslia@myyntikoulu.fi tai WhatsAppissa 0404180244 siis 0404180244. Mielellään otetaan teiltä ääniviestejä ja niitä tekstilläkin viestejä WhatsAppiin, niin nostetaan niitä teidän kysymyksiä ja ajatuksia myös myöhemmissä lähetyksissä mukaan.
Sitten ehkä kenties on aika mennä tän viikon teemaan, pääteemaan, joka on kriittinen ajattelu. Kriittinen ajattelu on yksi myyjän kompetenssien eli osaamispankin tärkeistä taidoista. Valitettavasti kriittinen ajattelu hukkuu meiltä aika monesti. Me lähdetään mukaan asiakkaan tunnetilaan, asiakkaan selityksiin, asiakkaan tietoihin ja taitoihin, tiimien sisällä me lähdetään mukaan huhuihin, ajatuksiin, olettamuksiin. Ja kriittinen ajattelu puuttuu, kyky ajatella asiaa syvemmin.
Jos verkolta kysyy, että no mitä kriittinen ajattelu on tai mitä kriittisen ajattelun taidot ovat, niin ne on esimerkiksi sitä, että ne on ongelmanratkaisukykyä, päättely-, kommunikaatio- ja tiedonhakutaitojakin. Ja se nimenomaan se kriittinen ajattelu kyllä tarkoittaa sitä, että meillä on tahtoa paneutua syvällisesti asioihin ja kunnolla. Ja sitten tietysti myös tämä tarkoittaa sitä, että kriittisessä ajattelussa meillä on myös sitä itsesäätelykykyä. Sitä, että me voidaan ulkoistaa itsemme niistä tunnetiloista jollakin tavalla hetkellisesti. Että me kyetään ajattelemaan, että onko tämä nyt todellista. Toimiiko tämä näin. Onko se viesti, jota minä saan ulkopuolelta, onko tää oikeaa. Se itsesäätely, kyky ja sinnikkyys tietysti on myös sellainen niinku taustavoima kaikelle tälle kriittiselle ajattelulle, näin verkko meille kertoo. Se on monimutkainen taito.
Osa meistä on alttiimpia ajattelemaan asioista eri puolia ja kykenee siihen. Osa taas purematta nielee kaiken. Ja tietysti tässä maailmanajassa, jos me katotaan, niin ei tarvi mennä kuin sosiaalisen median kanaviin, niin sä näät sieltä, että kuinka kritiikittömästi ihmiset ottaa erilaiset asiat. Uutislähteitä ei myöskään niinkun kritisoida, vaan kaikki mitä verkkoon kirjoitetaan, vähänkään median näköinen alusta, niin sitä jaetaan totuutena. Ensitiedot napataan X:stä tai jostakin muualta ja siellä on tarinan täysin toisenlainen puoli. Ja tätä kritiikittömyyttähän meillä on ollut vuosisatojen ajan erilaisten huijausten muodossa ja niitä löytyy vuosisatojen takaa. Mä linkkaan tähän jakson tietoihin mukaan yhden hyvän kirjan, joka sun kannattaa aiheesta muun muassa lukea. [Daniel Rydén – Maailman suurin hämäys: https://atena.fi/kirjat/maailman-suurin-hamays]
Mutta tässä on monta erilaista osa-aluetta, joita kriittinen ajattelu pitää sisällään. Tärkeimpänä tietysti sieltä on se, että siellä on se analysointi, tieto jota minä saan. Ja nyt jos otetaan konteksti, myynti. Myyntitilanteessa, asiakastapaamisissa, asiakaskohtaamisissa, niin se analysointi siitä, että mä kykenen pilkkomaan niitä sellaisia monimutkaisia aiheita pienempiin osiin ja ymmärtämään niiden välinen yhteys.
Oon puhunut aikaisemmissakin jaksoissa ja tuun puhumaan siitä tiedosta, että myyjän kykyä on ymmärtää niitä isoja kokonaisuuksia, myös sellaisia asioita, jotka ei ole suoraan liitännäisiä siihen sun tuotteeseen tai palveluun ,mutta se on elimellinen osa sitä asiakkaan toimintaa, missä ympäristössä se sitä tekee, miten se sitä tekee. Ja kyky tunnistaa myös sitä, että mikä on oleellista ja mikä on epäoleellista.
Tässä vuosien saatossa kun oon yritysten markkinointia sparrannut ja tehnyt, myyntiä sparrannut ja auttanut kehittämään ja tehnyt, niin on se, että ihmiset hakeutuu aika usein epäolennaisuuksiin. Se fokus hukkuu, se jotenkin se suunta hukkuu ja tartutaan niihin pieniin lillukanvarsiin. Mutta se analysoinnin taito. Se, että sä kykenet tunnistamaan mitkä on oleellista ja mitkä on epäoleellista. Jättämään jotain syrjään, keskittymään johonkin. Ja sitten on tietysti kykyä arvioida sen tiedon ja ehkä voi sanoa jopa todisteidenkin luotettavuutta ja pätevyyttä. Sitä että me kyetään analysoimaan kaikkea sitä tietoa.
Mitä se voisi olla sulla esimerkiksi nyt arjessa on tietysti se, että tää arki ja työelämä on tässä vähän jaoteltu, mutta näitä tietysti voi nyt katsella vähän eri näkökulmista. Se, että jos sä saat uuden tiedon, uutisen tai joku sanoo mielipiteen, otetaanko me se heti totuutena vai lähdetäänkö me sitä pohtimaan, että mistä tää tieto on peräisin. Onko se luotettava se lähde. Onko esitettyjä argumentteja tuettu todisteilla. Onko olemassa jotakin toisenlaisia näkökulmia kenties tähän aiheeseen, joita vielä ei ole ehkä jopa huomioitu. Ja tätä kykyä meidän kaikkien pitäisi kehittää.
Oon puhunut aikaisemmissakin jaksoissa ja tuun puhumaan siitä tiedosta, että myyjän kykyä on ymmärtää niitä isoja kokonaisuuksia, myös sellaisia asioita, jotka ei ole suoraan liitännäisiä siihen sun tuotteeseen tai palveluun ,mutta se on elimellinen osa sitä asiakkaan toimintaa, missä ympäristössä se sitä tekee, miten se sitä tekee. Ja kyky tunnistaa myös sitä, että mikä on oleellista ja mikä on epäoleellista.
Tässä vuosien saatossa kun oon yritysten markkinointia sparrannut ja tehnyt, myyntiä sparrannut ja auttanut kehittämään ja tehnyt, niin on se, että ihmiset hakeutuu aika usein epäolennaisuuksiin. Se fokus hukkuu, se jotenkin se suunta hukkuu ja tartutaan niihin pieniin lillukanvarsiin. Mutta se analysoinnin taito. Se, että sä kykenet tunnistamaan mitkä on oleellista ja mitkä on epäoleellista. Jättämään jotain syrjään, keskittymään johonkin. Ja sitten on tietysti kykyä arvioida sen tiedon ja ehkä voi sanoa jopa todisteidenkin luotettavuutta ja pätevyyttä. Sitä että me kyetään analysoimaan kaikkea sitä tietoa.
Mitä se voisi olla sulla esimerkiksi nyt arjessa on tietysti se, että tää arki ja työelämä on tässä vähän jaoteltu, mutta näitä tietysti voi nyt katsella vähän eri näkökulmista. Se, että jos sä saat uuden tiedon, uutisen tai joku sanoo mielipiteen, otetaanko me se heti totuutena vai lähdetäänkö me sitä pohtimaan, että mistä tää tieto on peräisin. Onko se luotettava se lähde. Onko esitettyjä argumentteja tuettu todisteilla. Onko olemassa jotakin toisenlaisia näkökulmia kenties tähän aiheeseen, joita vielä ei ole ehkä jopa huomioitu. Ja tätä kykyä meidän kaikkien pitäisi kehittää.
Vuosien varrelta mm. tarina siitä, kuinka tai tää on viä tositarina siitä, kuinka eräs lehtimies päätti keksiä jutun siitä, että tumma suklaa, tummalla suklaalla on laihduttavia vaikutuksia. Hän loi tutkimuksen ja loi sivuston, joka tuki tätä ajatusta ja laittoi uutisen julkaisuvapaaksi. Muutama iso lehti tarttui tähän, jonka perässä muutkin julkaisut, jopa tiedejulkaisut, tarttuivat tähän uutiseen.
Kukaan ei ollut vain tajunnut tarkistaa sitä, että onko tarina totta, onko sitä vertaisarvioitu. Onko sillä minkään näköistä tieteellistä pohjaa. Ja kuinka suuri tämä koeryhmä oli, joka oli tässä tapauksessa kymmenen ihmistä. Joka on tietysti kaikilla mittapuilla aivan liian, ja ne väittämät oli siis täysin tuulesta temmattuja, mutta meidän on helppo mennä tänä päivänä tällaisiin, myös ansoihin näissä.
No, työelämässä etenkin, miten sä tätä analysointia, niin kun sä ratkaiset jotain ongelmaa tai teet sitä päätöstä, niin jaa se pienempiin osiin. Analysoi jokaista vaihetta erikseen. Kerää sitä tietoa eri lähteistä ja arvioi sen luotettavuus. Vertaile niitä erilaisia vaihtoehtoja ja valitse se paras ratkaisu niiden perusteiden pohjalta.
Toki nyt jos ajatellaan sitä, että miten me tehdään ihmiset päätöksiä, niin mehän tehdään tunteella niitä päätöksiä. Mutta meillä pitäis olla myös kyky arvioida sitä olemassa olevaa tietoa, jota asiakas esimerkiksi antaa. Asiakas siitä, että hänellä ei ole mahdollista investoida tähän, onko se todellinen tieto tai se, että tää ei voi toimia meidän ympäristössä, onko se todellinen tieto vai ajatus vai tunne.
Mut nyt tietysti sitten on hyvä myös tunnistaa kriittisessä ajattelussa ja analysoinnissa se, että milloin mennään rajan yli, että me analysoidaan aivan liikaa. Mikä on se aikamäärä jota me voidaan käyttää tähän tekemiseen ja se on hyvä tunnistaa. Siihen ei oo mitään aikamäärettä et ku oot käyttänyt näin paljon, mutta se että myös se ylianalysoiminen on turhaa. Joskus meidän pitää tarttua varsinkin sitä härkää sarvista ja mennä ja kysyä ja selvittää se asia toisella tavalla. Analysointi siis ensimmäisenä.
No, sitten toisena meillä siellä on arviointi, kyky arvioida argumenttien ja ideoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Siis sitä, että minkälaiset asiakkaan argumentit tiettyihin aiheisiin on. Ja tietysti myös omalta osaltamme, että mitkä meidän vastaukset niihin vastaväitteisiin esimerkiksi on. Mut sitten on tää vaikein asia arvioinnissa mun mielestä on se, että kyky tunnistaa niitä ennakkoluuloja ja virhepäätelmiä.
Jos me ajatellaan ihmisten kohtaamista, niin mehän tehdään ennakko-olettamuksia tai itse asiassa meidän liskoaivot tekee niitä ennakko-oletuksia ja päätelmiä meistä riippumattomasti. Eli siis aivot lähtee tekemään stooria siellä. Mut ihan sama kaikessa, me lähetään tekemään olettamuksia, asiakas tietää, asiakas osaa, asiakas ymmärtää.
Mut sitten tää, arviointia on myös se, että sulla olis kyky muodostaa niitä semmosia omia perusteltuja mielipiteitä ja johtopäätöksiä. Siis arviointikyky täällä. Ja miten sä näitä nyt voisit arjessa jotenkin määrittää on se, että kun sä keskustelet jonkun kanssa tai luet jotakin, niin pitäisi osata olla myös kriittinen niitä omia ajatuksia ja tunteita kohtaan. Tunnistatko sä niitä mahdollisia ennakkoluuloja tai piilotettuja motiiveja, joita sun sisällä on. Kykenetkö sä harkitsemaan tai harkitse asiaa mielellään eri näkökulmista ja etsi niitä vaihtoehtoisia tulkintoja.
Kukaan ei ollut vain tajunnut tarkistaa sitä, että onko tarina totta, onko sitä vertaisarvioitu. Onko sillä minkään näköistä tieteellistä pohjaa. Ja kuinka suuri tämä koeryhmä oli, joka oli tässä tapauksessa kymmenen ihmistä. Joka on tietysti kaikilla mittapuilla aivan liian, ja ne väittämät oli siis täysin tuulesta temmattuja, mutta meidän on helppo mennä tänä päivänä tällaisiin, myös ansoihin näissä.
No, työelämässä etenkin, miten sä tätä analysointia, niin kun sä ratkaiset jotain ongelmaa tai teet sitä päätöstä, niin jaa se pienempiin osiin. Analysoi jokaista vaihetta erikseen. Kerää sitä tietoa eri lähteistä ja arvioi sen luotettavuus. Vertaile niitä erilaisia vaihtoehtoja ja valitse se paras ratkaisu niiden perusteiden pohjalta.
Toki nyt jos ajatellaan sitä, että miten me tehdään ihmiset päätöksiä, niin mehän tehdään tunteella niitä päätöksiä. Mutta meillä pitäis olla myös kyky arvioida sitä olemassa olevaa tietoa, jota asiakas esimerkiksi antaa. Asiakas siitä, että hänellä ei ole mahdollista investoida tähän, onko se todellinen tieto tai se, että tää ei voi toimia meidän ympäristössä, onko se todellinen tieto vai ajatus vai tunne.
Mut nyt tietysti sitten on hyvä myös tunnistaa kriittisessä ajattelussa ja analysoinnissa se, että milloin mennään rajan yli, että me analysoidaan aivan liikaa. Mikä on se aikamäärä jota me voidaan käyttää tähän tekemiseen ja se on hyvä tunnistaa. Siihen ei oo mitään aikamäärettä et ku oot käyttänyt näin paljon, mutta se että myös se ylianalysoiminen on turhaa. Joskus meidän pitää tarttua varsinkin sitä härkää sarvista ja mennä ja kysyä ja selvittää se asia toisella tavalla. Analysointi siis ensimmäisenä.
No, sitten toisena meillä siellä on arviointi, kyky arvioida argumenttien ja ideoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Siis sitä, että minkälaiset asiakkaan argumentit tiettyihin aiheisiin on. Ja tietysti myös omalta osaltamme, että mitkä meidän vastaukset niihin vastaväitteisiin esimerkiksi on. Mut sitten on tää vaikein asia arvioinnissa mun mielestä on se, että kyky tunnistaa niitä ennakkoluuloja ja virhepäätelmiä.
Jos me ajatellaan ihmisten kohtaamista, niin mehän tehdään ennakko-olettamuksia tai itse asiassa meidän liskoaivot tekee niitä ennakko-oletuksia ja päätelmiä meistä riippumattomasti. Eli siis aivot lähtee tekemään stooria siellä. Mut ihan sama kaikessa, me lähetään tekemään olettamuksia, asiakas tietää, asiakas osaa, asiakas ymmärtää.
Mut sitten tää, arviointia on myös se, että sulla olis kyky muodostaa niitä semmosia omia perusteltuja mielipiteitä ja johtopäätöksiä. Siis arviointikyky täällä. Ja miten sä näitä nyt voisit arjessa jotenkin määrittää on se, että kun sä keskustelet jonkun kanssa tai luet jotakin, niin pitäisi osata olla myös kriittinen niitä omia ajatuksia ja tunteita kohtaan. Tunnistatko sä niitä mahdollisia ennakkoluuloja tai piilotettuja motiiveja, joita sun sisällä on. Kykenetkö sä harkitsemaan tai harkitse asiaa mielellään eri näkökulmista ja etsi niitä vaihtoehtoisia tulkintoja.
Työelämässä, jos sä saat palautetta siitä sun työstä, on se sitten asiakkaalta tai kollegoilta, esihenkilöiltä, alaisilta, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Ja täähän on tosi helposti sanottu, eiks niin. Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Meidän pitäisi pystyä arvioimaan sitä palautetta objektiivisesti ja tietysti miettimään et miten sä pystyt hyödyntämään sitä kehittääksesi itseäsi. Tää on vaikeeta. Tässä mä tunnustan sulle tämän podcastin äärellä, että palautteen saaminen on turkasen vaikeeta. Positiivisen ja negatiivisen palautteen ja palautteen ylipäätään, vaikka sen ei tarkoitus olisikaan olla negatiivinen, vain kehittävä.
Meidän pitäisi kyetä olla tässä arviointivaiheessa, olemaan avoin myöskin uusille ideoille ja valmis muuttamaan mielipidettä, jos esitetään riittävästi todisteita. Kaikelle ei aina löydy vedenpitäviä todisteita, mutta myyjällä pitäisi olla kykyä myös kääntää omat ajatuksemme. Hyvä on, nyt mä ymmärrän kun oon kysynyt sulta, että itseasiassa tää meidän palvelu ei pysty ratkaisemaan tota sun ongelmaa. Ja näemmä kun me verrattiin tuota kilpailijan tarjousta, niin toden totta, hän pystyy tekemään ton halvemmalla. Sun kannattaa mennä sinne, nyt mun on aika kiittää ja lopettaa. Silloin, kun asiakas on esittänyt todisteet meillä on kyky myös muuttaa mielipidettä.
Sitten se myyjän taidoissa, tässä kriittisen ajattelun sisällä on tietysti se itsehallinta. Kyky olla tietoinen siitä, että mitkä ne omat ajatukset, tunteet ja ennakkoluulot on. Tunnistaa ne. Ja sit se, että meillä ois myös kykyä kyseenalaistaa niitä omia uskomuksia ja oletuksia. Meillä kaikilla niitä on paljon ja ne ohjaa meitä aika vahvasti meidän päätöksissä, meidän valinnoissamme ja suhtautumisessa muihin ihmisiin.
Meidän pitäisi kyetä olla tässä arviointivaiheessa, olemaan avoin myöskin uusille ideoille ja valmis muuttamaan mielipidettä, jos esitetään riittävästi todisteita. Kaikelle ei aina löydy vedenpitäviä todisteita, mutta myyjällä pitäisi olla kykyä myös kääntää omat ajatuksemme. Hyvä on, nyt mä ymmärrän kun oon kysynyt sulta, että itseasiassa tää meidän palvelu ei pysty ratkaisemaan tota sun ongelmaa. Ja näemmä kun me verrattiin tuota kilpailijan tarjousta, niin toden totta, hän pystyy tekemään ton halvemmalla. Sun kannattaa mennä sinne, nyt mun on aika kiittää ja lopettaa. Silloin, kun asiakas on esittänyt todisteet meillä on kyky myös muuttaa mielipidettä.
Sitten se myyjän taidoissa, tässä kriittisen ajattelun sisällä on tietysti se itsehallinta. Kyky olla tietoinen siitä, että mitkä ne omat ajatukset, tunteet ja ennakkoluulot on. Tunnistaa ne. Ja sit se, että meillä ois myös kykyä kyseenalaistaa niitä omia uskomuksia ja oletuksia. Meillä kaikilla niitä on paljon ja ne ohjaa meitä aika vahvasti meidän päätöksissä, meidän valinnoissamme ja suhtautumisessa muihin ihmisiin.
Itsehallintaa on myös se, että on kykyä olla avoin uusille ideoille ja näkökulmille. Ja se on hurjan vaikeeta myös sekin. Siis se, että kun on tottunut tekemään asioita tietyllä tavalla, on oppinut jonkun tietyn asian, niin päästää irti niistä omista ajatuksista. Se, että meidän arjessa pitäisi pyrkiä olemaan tietoinen niistä ajatuksista, tunteista ja omasta käyttäytymisestä. Mikä on ajatus. Mikä on oikee tunne. Mikä reaktio mulla siitä syntyy. Niistä ajatuksista ja tunteista. Ja kykyä kysyä myös et miks mä toimin tietyllä tavalla. Miks mä jätän myyntitilanteessa kysymättä jonkun kysymyksen. Minkä takia esimerkiksi palautetilanteessa mä jätän kysymättä sen kysymyksen.
Tai jossakin viikkopalaverissa, kun joku esittää poikkeavan mielipiteen, miksi mä en kysynyt häneltä, että miksi sä ajattelet noin, onko jotain muuta tapaa toimia. Vaan me jäädään niiden omien tunteiden varaan sinne.
Sitten tietysti se, että meillä pitäs olla se vahva kyky muuttaa myös sitä suuntaa, jos mä teen virheellisiä oletuksia tai päätöksiä. Ja sit se, että työelämässä se itsehallinta, osa sitä on se, että sä tiedät tasan tarkkaan mitkä on sun vahvuusalueet, sun osaaminen, mitkä on sun rajoitukset, missä sä et oo hyvä, missä sä et loista kokoaikaa. Ja sit se, että itsehallintaa myös kriittisessä ajattelussa on se, että me ollaan valmiita pyytämään apua silloin kun me ei osata jotain, kun mä tarvin apua. Ja se, että me oltais, kyettäis olemaan avoimia palautteelle ja olla valmis oppimaan myös uusia asioita.
Ravintoloissa aika useasti tai aina kysytään, että miten maistui, ja erilaisia lappuja ja palautevälineitä et anna meille palautetta. Ja mä annoin tossa viimeviikolla omassa lounaspaikassani, jossa on erinomainen lounas. Siellä ei ole tässä parin vuoden aikana, viikoittain kuitenkin siellä, en joka päivä mutta viikoittain käyn syömässä ja satoja annoksia, niin siellä on nyt kaksi-kolme kertaa ehkä ollut, yhden käden sormissa on ne kerrat kun on ollut vähän, että nyt ei oo ollut mausteita kokilla käsillä riittävästi.
Ja annoin palautteen lähtiessäni, että hei, kiitos jälleen kerran, että heillä oli uusi kana, josta kuulin että he myös keskusteli siinä, niin annoin heille palautteen että tota kanaa vois pikkusen vielä kehittää, että vähän vaatisi mausteita enemmän. Mä en tiedä oliko siinä mun viestissäni jotain väärin, mutta huomasin että heillä ei ollut kykyä tavallaan ottaa sitä palautetta sieltä vastaan eikä oppimaan siitä jotakin.
No, sitten siellä tulee seuraavana luovuus. Kriittisen ajattelun yksi osa-alue on luovuus. Se, että meillä on kykyä ajatella uusilla tavoilla ja kenties innovatiivisilla tavoilla. Myynnissä tää on erityisen tärkeää. Koska kaikki meidän tuotteet ja palvelut ei voi sopia täysin yksi yhteen ehkä niiden asiakkaiden ongelmien kanssa tai tapoja käyttää, tapoja toteuttaa, mitä tahansa. Mutta se, että meillä olisi kykyä innovoida ja kykyä ajatella uudella tavalla. Meillä olisi kykyä löytää niitä uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin, siis olemassa oleviin ongelmiin uusia ratkaisuja, uusiin ongelmiin uusia ratkaisuja.
Ja ennen kaikkea se luovuus siinä, että on kyky nähdä asioita eri näkökulmista. Koska aivan liian usein me mennään siihen, että me istutaan myyjän housuissa, meillä on meidän ajatukset. Näin me myymme tämän sinulle. Näin meidän mielestämme tämä toimii. Osa kykenee siihen, että kykenee katsomaan asiakkaan housuista käsin sitä, että miten asiakas kenties haluaisi tämän tehdä, minkälaisia ongelmia ja miten se haluaisi, että ne ratkaistaan. Kolmas näkökulma siitä, miten tää vaikuttaa asiakkaan asiakkaisiin. Miten asiakas pystyy tuottamaan ja tekemään tällä, joka vaikuttaa hänen asiakkaiden asiakkaisiin.
Luovuutta nähdä erilaisia näkökulmia, luovuutta miten tätä voisi hyödyntää erilaisissa asioissa. Luovuutta siihen, että me kyettäisiin aina tuomaan peliin mukaan meidän verkostosta esimerkiksi juttuja. Kriittisessä ajattelussa luovuus nähdä erilaisia näkökulmia. Ja tänä päivänä, jos me ajatellaan myyntiä, niin onpa se sitten arjessa tai siellä työelämän puolella, tämä luovuus kriittisessä ajattelussa, myöskin tää laatikon ulkopuolelta ajatteleminen. Sitä, että me kyetään astumaan ulos siitä omasta ajattelumaailmasta. Ja se, että niihin arjen ongelmiin me etsitään jatkuvasti niitä uusia ratkaisuja. Kehitetään omaa toimintamallia. Ja se, että me oltas myös avoimia uusille kokemuksille ja uusille ideoille.
Esimerkiksi ystäväni kutsui minut jalkapallo-otteluun ja tunnustan tässä, että en ole jalkapallon suuri fani. En käytännössä katsoen seuraa mitään liigaa mistään maasta. Poikkeuksena nyt tietysti maailmanmestaruuskisat, loppuottelut ja ehkä olympialaisten jalkapallot on ainoa asia, jota seuraan. Edellinen jalkapallokokemus minulla on jostakin 80-luvulta ja tietääkseni se on ehkä ollut SJK:n tai Virkiän tai jonkun muun peli sateisessa urheilukatsomossa. Ystäväni kutsui mut jalkapallo-otteluun uudelle Tampereen Tammelan stadionille, joka on tehty vain ja ainoastaan jalkapalloa varten. Ja ennakko-oletukseni ja ajatukseni, kun ystäväni kutsun laittoi, niin minä vastasin hänelle rehellisesti, että mua ei kiinnosta laji yhtään, mutta vastaan kutsuusi kyllä, koska haluan tulla aistimaan sen tunnelman ja näkemään tietysti uuden areenan.
Tai jossakin viikkopalaverissa, kun joku esittää poikkeavan mielipiteen, miksi mä en kysynyt häneltä, että miksi sä ajattelet noin, onko jotain muuta tapaa toimia. Vaan me jäädään niiden omien tunteiden varaan sinne.
Sitten tietysti se, että meillä pitäs olla se vahva kyky muuttaa myös sitä suuntaa, jos mä teen virheellisiä oletuksia tai päätöksiä. Ja sit se, että työelämässä se itsehallinta, osa sitä on se, että sä tiedät tasan tarkkaan mitkä on sun vahvuusalueet, sun osaaminen, mitkä on sun rajoitukset, missä sä et oo hyvä, missä sä et loista kokoaikaa. Ja sit se, että itsehallintaa myös kriittisessä ajattelussa on se, että me ollaan valmiita pyytämään apua silloin kun me ei osata jotain, kun mä tarvin apua. Ja se, että me oltais, kyettäis olemaan avoimia palautteelle ja olla valmis oppimaan myös uusia asioita.
Ravintoloissa aika useasti tai aina kysytään, että miten maistui, ja erilaisia lappuja ja palautevälineitä et anna meille palautetta. Ja mä annoin tossa viimeviikolla omassa lounaspaikassani, jossa on erinomainen lounas. Siellä ei ole tässä parin vuoden aikana, viikoittain kuitenkin siellä, en joka päivä mutta viikoittain käyn syömässä ja satoja annoksia, niin siellä on nyt kaksi-kolme kertaa ehkä ollut, yhden käden sormissa on ne kerrat kun on ollut vähän, että nyt ei oo ollut mausteita kokilla käsillä riittävästi.
Ja annoin palautteen lähtiessäni, että hei, kiitos jälleen kerran, että heillä oli uusi kana, josta kuulin että he myös keskusteli siinä, niin annoin heille palautteen että tota kanaa vois pikkusen vielä kehittää, että vähän vaatisi mausteita enemmän. Mä en tiedä oliko siinä mun viestissäni jotain väärin, mutta huomasin että heillä ei ollut kykyä tavallaan ottaa sitä palautetta sieltä vastaan eikä oppimaan siitä jotakin.
No, sitten siellä tulee seuraavana luovuus. Kriittisen ajattelun yksi osa-alue on luovuus. Se, että meillä on kykyä ajatella uusilla tavoilla ja kenties innovatiivisilla tavoilla. Myynnissä tää on erityisen tärkeää. Koska kaikki meidän tuotteet ja palvelut ei voi sopia täysin yksi yhteen ehkä niiden asiakkaiden ongelmien kanssa tai tapoja käyttää, tapoja toteuttaa, mitä tahansa. Mutta se, että meillä olisi kykyä innovoida ja kykyä ajatella uudella tavalla. Meillä olisi kykyä löytää niitä uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin, siis olemassa oleviin ongelmiin uusia ratkaisuja, uusiin ongelmiin uusia ratkaisuja.
Ja ennen kaikkea se luovuus siinä, että on kyky nähdä asioita eri näkökulmista. Koska aivan liian usein me mennään siihen, että me istutaan myyjän housuissa, meillä on meidän ajatukset. Näin me myymme tämän sinulle. Näin meidän mielestämme tämä toimii. Osa kykenee siihen, että kykenee katsomaan asiakkaan housuista käsin sitä, että miten asiakas kenties haluaisi tämän tehdä, minkälaisia ongelmia ja miten se haluaisi, että ne ratkaistaan. Kolmas näkökulma siitä, miten tää vaikuttaa asiakkaan asiakkaisiin. Miten asiakas pystyy tuottamaan ja tekemään tällä, joka vaikuttaa hänen asiakkaiden asiakkaisiin.
Luovuutta nähdä erilaisia näkökulmia, luovuutta miten tätä voisi hyödyntää erilaisissa asioissa. Luovuutta siihen, että me kyettäisiin aina tuomaan peliin mukaan meidän verkostosta esimerkiksi juttuja. Kriittisessä ajattelussa luovuus nähdä erilaisia näkökulmia. Ja tänä päivänä, jos me ajatellaan myyntiä, niin onpa se sitten arjessa tai siellä työelämän puolella, tämä luovuus kriittisessä ajattelussa, myöskin tää laatikon ulkopuolelta ajatteleminen. Sitä, että me kyetään astumaan ulos siitä omasta ajattelumaailmasta. Ja se, että niihin arjen ongelmiin me etsitään jatkuvasti niitä uusia ratkaisuja. Kehitetään omaa toimintamallia. Ja se, että me oltas myös avoimia uusille kokemuksille ja uusille ideoille.
Esimerkiksi ystäväni kutsui minut jalkapallo-otteluun ja tunnustan tässä, että en ole jalkapallon suuri fani. En käytännössä katsoen seuraa mitään liigaa mistään maasta. Poikkeuksena nyt tietysti maailmanmestaruuskisat, loppuottelut ja ehkä olympialaisten jalkapallot on ainoa asia, jota seuraan. Edellinen jalkapallokokemus minulla on jostakin 80-luvulta ja tietääkseni se on ehkä ollut SJK:n tai Virkiän tai jonkun muun peli sateisessa urheilukatsomossa. Ystäväni kutsui mut jalkapallo-otteluun uudelle Tampereen Tammelan stadionille, joka on tehty vain ja ainoastaan jalkapalloa varten. Ja ennakko-oletukseni ja ajatukseni, kun ystäväni kutsun laittoi, niin minä vastasin hänelle rehellisesti, että mua ei kiinnosta laji yhtään, mutta vastaan kutsuusi kyllä, koska haluan tulla aistimaan sen tunnelman ja näkemään tietysti uuden areenan.
Ja voi pojat, täytyy sanoa, että se oli kyllä kokemus. Jopa minä, joka en aktiivisesti seuraa jalkapalloa enkä tunnustaudu minkään jalkapallojoukkueen faniksi, niin täytyy sanoa, että kotikentällä tunne tarttui minuun ja elin mukana myöskin tätä ottelua. Ja fiilis oli hyvä. Ja nyt se ajatus on se, että sitähän voisi mennä katsomaan vaikka uudemman kerran ja se on ehkä sitä kykyä katsoa asiaa ja myös olla avoin uusille kokemuksille ja ideoille.
Mut myyjänä mitä sun pitää tehdä, niin tuo niitä uusia ideoita pöytään koska asiakkaat löytää verkosta jo paljon tietoa. Osa löytää tietoa jo niin paljon, että ne pystyy tekemään päätöksiä, että tarjoukset kysytään tältä tai tältä. He ei tarvi mitään sinne. Mitä ne tarvii, on se että ne saa jotain uutta tietoa, uusia ajatuksia ja niiden tietojen ja ajatusten kanssa kannattaa myös ottaa riskejä, koska se on se erottautumistekijä. Se on se heräte, se on se uskottavuuskysymys siinä, että kun ne valitsee kahden, on se, että tää kykeni tuomaan jotain uutta. Oivallusmyynnin perusasioita.
Ja nimenomaan, älä pelkää myöskään haastaa sitä status quo:a. Siis sitä, että meillä on kaikki hyvin. Me itseasiassa taidetaan pitäytyä, meillä on vielä, meillä on vielä tää vanha järjestelmä, se vielä toimii. Ja se on myyjän kyky haastaa oikealla tavalla sitä asiakkaan status quo:a. Se on myös kyky haastaa tiimin sisällä, et miks me toimitaan näin. Mut se, että pitää tietysti olla kaikissa kriittisyydessäänkin, pitää pystyä olemaan yhteistyökykyinen ja työskentelemään muiden kanssa, että löytää ne parhaat ratkaisut. Siinä on mun mielestä myynnin ydin myöskin. Kykenee työskentelemään, on yhteistyökykyinen asiakkaan kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut juuri asiakkaalle. Ja kun sä löydät parhaat ratkaisut juuri asiakkaalle, niin useimmiten ne on parhaat ratkaisut myös juuri sulle, ja se, että se kauppa syntyy – yhteistyökykyinen.
Ja vie tämä sama myös sinne tiimin sisälle. Nämä kriittisen ajattelun taidot, ja sitä soisi olevan enemmänkin, ne on hyödyllisiä meille ihan taatusti jokaisella elämänalueella, ei vain ja ainoastaan myynnissä. Ja hyvät kriittisen ajattelun taidot auttaa tekemään parempia päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia kenties tehokkaammin ja olemaan myös tehokkaampi viestijä, kommunikoimaan tehokkaammin. Silloin se ymmärrys kasvaa molemmilla osapuolilla, kun sä osaat haastaa ja osaat kriittisesti ajatella mitä siinä keskustelussa käydään, myös sitä omaa tekemistä.
Ja se kriittinen ajattelu on taito, jota voi opetella ja sitä pitää harjoitella ihan kaikessa. Ja mitä enemmän sä sitä käytät ylipäätään, niin sitä paremmaksi sä tuut. Sehän pätee ihan kaikkeen meidän tekemiseen.
Ja tässä kohtaa on ehkä hyvä myös suositella Esa Saarisen, muistaakseni onko se filosofialuento ajattelun ajattelun ajattelu tai jotain tähän suuntaan se oli. Niin siellä on myös hyvää sisältöä paljon.
Tämä oli kriittisestä ajattelusta. Minkälaisia ajatuksia sinussa herättää? Oletko ollut ongelmissa kriittisen ajattelun takia tai sen puutteen takia? Laita meille kommentteja, ajatuksia sähköpostilla kanslia@myyntikoulu.fi tai heitä ne WhatsAppiin ääniviestinä tai tekstiviestinä numeroon 0404180244, siis 0404180244. Otetaan mielellään vastaan sun ajatuksia!
Ja hei, laita meille myös sisältötoiveita. Mistä teemasta tai aiheesta sä haluaisit kuulla tai oppia lisää tän podcastin tiimoilta?
Kaunis kiitos sulle tästä hetkestä, että jaksoit kuunnella, ensi viikkoon! Moi moi!
Mut myyjänä mitä sun pitää tehdä, niin tuo niitä uusia ideoita pöytään koska asiakkaat löytää verkosta jo paljon tietoa. Osa löytää tietoa jo niin paljon, että ne pystyy tekemään päätöksiä, että tarjoukset kysytään tältä tai tältä. He ei tarvi mitään sinne. Mitä ne tarvii, on se että ne saa jotain uutta tietoa, uusia ajatuksia ja niiden tietojen ja ajatusten kanssa kannattaa myös ottaa riskejä, koska se on se erottautumistekijä. Se on se heräte, se on se uskottavuuskysymys siinä, että kun ne valitsee kahden, on se, että tää kykeni tuomaan jotain uutta. Oivallusmyynnin perusasioita.
Ja nimenomaan, älä pelkää myöskään haastaa sitä status quo:a. Siis sitä, että meillä on kaikki hyvin. Me itseasiassa taidetaan pitäytyä, meillä on vielä, meillä on vielä tää vanha järjestelmä, se vielä toimii. Ja se on myyjän kyky haastaa oikealla tavalla sitä asiakkaan status quo:a. Se on myös kyky haastaa tiimin sisällä, et miks me toimitaan näin. Mut se, että pitää tietysti olla kaikissa kriittisyydessäänkin, pitää pystyä olemaan yhteistyökykyinen ja työskentelemään muiden kanssa, että löytää ne parhaat ratkaisut. Siinä on mun mielestä myynnin ydin myöskin. Kykenee työskentelemään, on yhteistyökykyinen asiakkaan kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut juuri asiakkaalle. Ja kun sä löydät parhaat ratkaisut juuri asiakkaalle, niin useimmiten ne on parhaat ratkaisut myös juuri sulle, ja se, että se kauppa syntyy – yhteistyökykyinen.
Ja vie tämä sama myös sinne tiimin sisälle. Nämä kriittisen ajattelun taidot, ja sitä soisi olevan enemmänkin, ne on hyödyllisiä meille ihan taatusti jokaisella elämänalueella, ei vain ja ainoastaan myynnissä. Ja hyvät kriittisen ajattelun taidot auttaa tekemään parempia päätöksiä ja ratkaisemaan ongelmia kenties tehokkaammin ja olemaan myös tehokkaampi viestijä, kommunikoimaan tehokkaammin. Silloin se ymmärrys kasvaa molemmilla osapuolilla, kun sä osaat haastaa ja osaat kriittisesti ajatella mitä siinä keskustelussa käydään, myös sitä omaa tekemistä.
Ja se kriittinen ajattelu on taito, jota voi opetella ja sitä pitää harjoitella ihan kaikessa. Ja mitä enemmän sä sitä käytät ylipäätään, niin sitä paremmaksi sä tuut. Sehän pätee ihan kaikkeen meidän tekemiseen.
Ja tässä kohtaa on ehkä hyvä myös suositella Esa Saarisen, muistaakseni onko se filosofialuento ajattelun ajattelun ajattelu tai jotain tähän suuntaan se oli. Niin siellä on myös hyvää sisältöä paljon.
Tämä oli kriittisestä ajattelusta. Minkälaisia ajatuksia sinussa herättää? Oletko ollut ongelmissa kriittisen ajattelun takia tai sen puutteen takia? Laita meille kommentteja, ajatuksia sähköpostilla kanslia@myyntikoulu.fi tai heitä ne WhatsAppiin ääniviestinä tai tekstiviestinä numeroon 0404180244, siis 0404180244. Otetaan mielellään vastaan sun ajatuksia!
Ja hei, laita meille myös sisältötoiveita. Mistä teemasta tai aiheesta sä haluaisit kuulla tai oppia lisää tän podcastin tiimoilta?
Kaunis kiitos sulle tästä hetkestä, että jaksoit kuunnella, ensi viikkoon! Moi moi!
Etuhinta voimassa vielä
Hanki avaimet tulokselliseen myyntityöhön!B2B-myyjän tehovalmennus alkaa 19.8.2024
Nälkä on myyjän tärkein motivaattori. Tienata tietysti pitää, eli tuoda leipää pöytään, mutta nyt puhutaan jostakin isommasta.
Perinteisesti myyjän ammattiin yhdistetään rahan nälkä – kovia myyntilukemia, kenties firman kovimpia jokaisen oletetaan tavoittelevan. Ja mikäs siinä, myyjän tehtävähän on tuoda rahaa taloon. Tulokseen tuijottaminen ei kuitenkaan tuo tulosta.
Se ratkaiseva nälkä myyjällekin on sittenkin kehittyminen. Into pitää mieli ja silmät avoinna, halu tulla aina vain paremmaksi. Parempi tekeminen on se, mikä tuo kasvun myös euroihin.
Oletpa sitten veteraani, vuosien kokemus vyöllä tai vasta-alkaja hakemassa ensimmäisiä kauppojasi, tämä valmennus vie sinut eteenpäin kohti tavoitteitasi.
Pro Myyntikoulu Oy
Hatanpään valtatie 34 C, 33100 Tampere
Puh: 040 418 0244
Hatanpään valtatie 34 C, 33100 Tampere
Puh: 040 418 0244