“Työnantajat ihmeissään nuorten työntekijöiden vaatimusten kanssa” (Yle 7.4.2024)
“Työstä on saatava tarpeeksi palkkaa, työtä jaksaa tehdä, työn oltava turvallinen, työ ei saa polttaa loppuun.” (TTL-raportti: Nuorten ajatuksia työelämästä, 2024)
Kun boomeri (s. 1946-64) aloitti työelämässä, hänellä oli tavoite: pitkä työura samalla työnantajalla. Hän antaisi kunniakkaasti oman panoksensa yhteiskunnalle, kunhan saisi edetä urallaan pitkäjänteisesti vakaassa ympäristössä.
Vakiintunut parisuhde ja perheen perustaminen olivat boomerille yhtä luonnollisia elämänkulun valintoja kuin työpaikan etsiminen. Niinhän kaikki muutkin tekivät.
Työarki kulki rinnakkain kotiarjen kanssa. Lapsilleen boomeri kenties lauloi radiossa soinutta isän ja äidin työlaulua, joka kuvasti hyvin ajan tunnelmaa: “Työtä työtä työtä tehdään, jotta jotta leipää syödään”.
Ja näinhän se boomerin elämässä oli mennytkin. Töissä oli käyty iät ja ajat, se oli ihmisen perusvelvollisuus. Johtamiseen tai työn tekemisen tapoihin hänellä ei ollut sanaa sanottavanaan. Tai jos olisikin ollut, ei hän olisi niitä välttämättä osannut esille tuoda.
“Hyvä työntekijä tekee, mitä käsketään”, ajatteli boomeri kyseenalaistamatta sen kummemmin ajoittaisia paineisia kausia tai raskaan työn aiheuttamaa jatkuvaa väsymystä. Työn pitää vähän tekijäänsä väsyttääkin.
Ja mitä sillä palkalla sitten syötäväksi ruokapöytään ostettiin? Ihan perusjuttuja: makaronilaatikko- ja lihakeittotarpeita, lauantaimakkaraa, ruisleipää. Niistä käärittiin töihin eväätkin matkaan lounastauolle, ellei käyty työpaikkaruokalassa syömässä makaronilaatikkoa tai lihakeittoa.
Kun zoomeri (s.1997-2012) aloitti työelämässä, hänellä oli tavoite: kehittyä ja oppia, tienata (paljon) omaa rahaa, löytää omalta tuntuva työura ja saada toteuttaa itseään. Hänelle oli kerrottu, että jokainen voi tähdätä unelmiinsa ja saavuttaa ne.
Zoomerilta oli jo päiväkodista saakka kyselty, mitä hän haluaisi ja miten hän haluaisi vaikkapa opetuksen ja arvioinnin toteutuvan. Mikä olisi se hänelle sopivin tapa. Hän oli oppinut pienestä pitäen arvioimaan itseään ja omaa suoriutumistaan ja tottunut siihen, että hänen mielipiteellään oli väliä.
Zoomeri oli myös oppinut, että asioita voi vaatia ja auktoriteettejäkin haastaa. Hän toivoi työnantajalta jatkuvaa palautetta ja antoi sitä myös, mikäli näki tai koki jotakin kehitettävää.
Epäkohtiin hän eritoten puuttui, ja jos työnantaja ei tehnyt korjausliikkeitä, otti zoomeri ritolat ja etsityi hänelle mieluisampaan paikkaan töihin. Hän ei elämäänsä pilaisi paikassa, jossa ei panosteta työntekijöiden viihtyvyyteen ja hyvään meininkiin.
No, toisaalta, ei hän ollutkaan tässä paikassa ajatellut koko loppuelämäänsä viihtyä. Tämä oli vain
välietappi matkalla kohti itsensä löytämistä ja toteuttamista. Ehkä hän lopulta perustaisi kavereidensa kanssa itse yrityksen, jossa voisi toden teolla toteuttaa omia arvojaan ja nauttia elämästä muutenkin.
Vanhempiensa varoittavista esimerkeistä zoomeri oli oppinut, että hän ei ainakaan haluaisi olla työssä, joka vie hänet jaksamisensa äärirajoille. Töitä hän olisi valmis kyllä tekemään ja siinä kehittymään, mutta ei terveytensä kustannuksella.
Elämässä oli niin paljon muutakin, maita matkusteltavana ja elämyksiä seikkailtavana. Ehkä hän pitäisikin kokonaisen sapattivuoden itseään etsien ikätoverien tavoin.
Kun boomerit ja zoomerit kohtaavat työelämässä, on tärkeää ymmärtää millaisessa maailmassa he ovat eläneet ja kasvaneet. Tuo tausta näkyy kirkkaana sekä boomerin että zoomerin tulokulmassa työelämään.
Boomeri on parhaansa mukaan sopeutunut isoihinkin työelämän muutoksiin viime vuosikymmenten aikana. Toki sopeutuminen on yksillöllistä – osa solahtaa notkeasti uusiin kuvioihin, osa hakee paikkaansa pidempään.
Z-sukupolven edustaja on todennäköisemmin vielä raakile työelämässä, kuitenkin vahvalla työelämäajatuksella ja –odotuksella, sekä esimerkiksi loistavilla digitaidoilla varustettu.
Työelämään on astumassa sukupolvi, jota motivoivat eri asiat kuin edeltäjiään. Itse asiassa uusimmissa motivaatiotutkimuksissa on pystytty osoittamaan peräti KUUSI motivaatiotekijää, jotka Z-sukupolven edustajilla ovat erilaiset aiempiin sukupolviin nähden.
Jos sinä olet työnantajana tai esihenkilönä ottamassa vastaan uuden sukupolven tekijöitä työelämään, näiden motivaatioerojen tunteminen on ensiarvioisen tärkeää. Kun ymmärrät miten nuoret eroavat vanhemmista ikäluokista, pystyt rakentamaan heihin toimivan yhteyden, saat heidät viihtymään työssä ja antamaan parhaansa.
Ja miten sitten opit ymmärtämään Z-sukupolven muuttuneet motiivit? Se onnistuu helpoimmin Myyntikoulun julkaisemassa OpoCoahcing Oy:n tuottamassa verkkokoulutuksessa.
“Ymmärrä ja johda tulevaisuuden osaajia – Z-sukupolven muuttuneet motiivit” -koulutus valottaa kattavasti uuden sukupolven motivaatiotekijöitä ja avaa niiden merkitystä sukupolvien välisissä kohtaamisissa työelämässä.
Tiiviin koulutuksen aikana käymme läpi tieteellisen pohjan tälle tutkimukselle, mitkä ovat ne Z-sukupolven kuusi erilaista motivaatiotekijää sekä miten työnantajan tai esihenkilön olisi syytä ottaa nämä työpaikan arjessa tai vaikkapa rekrytoinnissa huomioon.
Kirjoittaja on opinto-ohjaaja, motivaatiovalmentaja, työhönvalmentaja, kouluttaja ja kirjailija yrityksissä www.suuntapalvelut.fi ja www.opocoaching.fi, ja toimii verkkokoulutuksen kouluttajana ja asiantuntijana yhdessä Marjaana Herlevin kanssa.
Tapetilla juuri nyt:
Ymmärrä ja johda tulevaisuuden osaajia – Z-sukupolven muuttuneet motiivit
Ikäluokat pienenevät. Se tarkoittaa, että yritysten tärkein voimavara – osaavat työntekijät – on uhattuna. Nuorista talenteista käydään alati koventuvaa kisaa ja siinä pärjää vain, jos ymmärtää heidän elämäänsä ja motiivejaan.
Vanhemman ikäluokan edustajat tuppaavat ajattelemaan, että eihän ihminen lajina muutu muutamassa vuodessa tai vuosikymennessä. Kyse ei olekaan evoluutiosta. Kyse on tyystin erilaisesta ympäristöstä, jossa Z-sukupolvi, siis 1997 – 2012 syntyneet ovat kasvaneet. He ovat ensimmäinen sukupolvi, jolle koko maailma on ollut avoinna koko elämän ajan. Se on tietenkin vaikuttanut heidän ajatteluunsa.
Siksi työelämään on nyt astumassa sukupolvi, jota motivoivat eri asiat kuin edeltäjiään. Tämä koulutus kertoo mitä erot ovat ja miten otat ne työnantajana huomioon.
Pro Myyntikoulu Oy
Hatanpään valtatie 34 C, 33100 Tampere
Puh: 0400 300 385
Hatanpään valtatie 34 C, 33100 Tampere
Puh: 0400 300 385